Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka

Biologi Petri Lampila laski Suomen luonnonvaraisten siivekkäiden biomassan.

Kärkisijoille pyrähtivät metso ja teeri, ja pronssille vaappui – prääh, prääh – kaikille tuttu sinisorsa.

Lintuja on perinteisesti laskettu yksilöinä. Toistuvien laskentojen perusteella tiedetään, että peippo on yksi Suomen yleisimmistä linnuista.

Lajien biomassojen laskeminen oli kummitellut mielessäni jo pitkään.

Kun löysin luotettavat aineistot kunkin lajin yksilön keskimääräisestä painosta ja toisaalta yksilöiden määrästä, rupesin laskemaan Suomen luonnossa elävien lintujen biomassaa, siis yhteistä painoa.

Kävi niin, että pikkuinen peippo ja kutakuinkin yhtä yleinen ja pikkuinen pajulintu eivät enää olleetkaan tilaston kärjessä. Peippo saa tilastossa sijan kuusi 352 000 kilolla ja pajulintu vasta sijan kuusitoista 144 000 kilolla.

Kaksi kanalintua lehahti omaan luokkaansa

Kaksi raskasta kanalintua, metso ja teeri, kiilasivat Lampilan laskuissa enemmän kuin pyrstön mitalla ohi kaikkien muiden lajien.

Metsojen biomassa ylittää 1,8 miljoonaa kiloa ja teerien lähenee puoltatoista miljoonaa.

Prossille tuli sinisorsa. Se ei kuitenkaan lajina enää ole painoltaan miljoonaluokassa, vaikka on yleinen lintu ja pesiikin melkein koko maassa. Sinisorsan biomassaksi tuli 462 000, Petri Lampila kertoo.

Pieni yllätys oli se, että biomassaltaan neljänneksi tuli haahka.

Iso lintu se on ja siis painava, mutta asuu aika suppealla alueella.

Se pesii vain saaristossa ja rannikolla sen tuntumassa, ei juuri muualla.

Kun verrataan teolliseen ruuantuotantoon, mittakaava on jo toinen. Broilerinlihan tuotanto Suomessa on yli kymmenen kertaa enemmän kuin luonnonvaraisten lintujen yhteenlaskettu biomassa.

Nisäkkäät ovat parempia lihantuottajia

Lampila sanoo, että linnut ovat aika huonoja lihantuottajina ja ihmisen ravitsijoina. Puhe ei ole mausta vaan määrästä ja hyödystä.

Linnut ovat niin kevyitä, ettei niillä maailman ruokaongelmia ratkaista. Nisäkkäät ovat parempia, koska ne lisääntyvät ja kasvavat paljon nopeammin.

Harmaalokki ja rotta ovat osapuilleen samankokoisia.

Rotta elää enintään viisi vuotta ja harmaalokin on todettu rengastuksin eläneen yli 30 vuotta, Lampila sanoo.

Paino voi olla myös vakava ympäristömittari

Petri Lampila sanoo, että lintujen biomassojen laskennasta ja seurannasta on hyötyä luonnolle.

Tuloksista voi muun muassa havaita lintujen tai koko luonnon loivia ja hyvin hitaita muutoksia. Ne saattavat helposti hämärtyä lajikohtaisessa seurannassa tai kausivaihtelujen takia.

Euroopan laajuisesti on havaittu, että isokokoiset linnut ovat vähitellen alkaneet menestyä paremmin. Niiden vaino on vähentynyt, samoin niihin kertyvät ympäristömyrkyt.

Näistä haitoista kumpikaan ei ole kohdistunut pienikokoisiin lajeihin. Biomassatilastosta voi siis nähdä, että isot lajit hivuttautuvat vähitellen lähemmäs biomassatilaston kärkeä, Lampila kertoo esimerkin loivasta muutoksesta.

Suomen 10 runsainta lintulajia biomassalla mitattuna (yhteispaino kiloina)

  1. metso 1 810 400
  2. teeri 1 443 000
  3. sinisorsa 462 000
  4. haahka 435 600
  5. kurki 370 000
  6. peippo 352 000
  7. pyy 350 000
  8. telkkä 327 800
  9. räkättirastas 318 000
  10. kyhmyjoutsen 308 000

Lähde: Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – Katso, mitkä muut linnut komeilevat raskaassa sarjassa | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s