Mikä yhteys susilla hirvien tekemiin taimikkotuhoihin? – Kauhajoella keskusteltiin yhteistyöstä hirvikannan hoidossa – Hirvitiheys väärä mittari

”Jos hirvet laumaantuvat ja jäävät pitkäksi ajaksi paikalleen, pistää miettimään, mikä siihen on syynä.”

Kauhajoella metsästysseurat, riistanhoitoyhdistys sekä metsänhoitoyhdistys lähtevät yhdessä estämään hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja.

Tällainen yhteistyö on ainutlaatuista koko maata ajatellen.

Metsähoitoyhdistys Lakeus, joka toimii Kauhajoen lisäksi Jalasjärven, koko Kurikan, Teuvan ja Ilmajoen alueilla, on aloittanut taimikkotuhojen merkitsemisen karttaan, jota apuna käyttäen metsästysseurat pystyvät kohdistamaan hirviluvat alueille, joilla kanta on suurimmillaan.

Julkisuudessa on aika ajoin keskustelua siitä, että metsästäjät haluavat kasvattaa hirvikantaa oman etunsa nimissä.

Näin ei kuitenkaan ole, vaan meillä on aito halu tehdä tätä hommaa niin, että tuloksena on paljon tyytyväisiä ihmisiä sekä metsänomistajissa että metsästäjissä.

Metsänhoitoyhdistys määrittelee, missä hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja on ja metsästysseurat painottavat jahtia näille alueille ja näin pyrimme yhteistyöllä saamaan hirvikannan jakaantumaan alueelle mahdollisimman tasaisesti, toteaa Kauhajoen metsästysseuran sihteeri Kari Tampsi.

Hirveät hirvikannat

Kauhajoen hirvikanta on laskenut 1980- ja 1990-lukujen ajoista voimakkaasti ja nyt kanta on pysynyt tasaisena kymmenisen vuotta.

Keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana on käytetty 160 kaatolupaa vuosittain, poikkeuksena vuosi 2016, jolloin Kauhajoella kaadettiin 99 hirveä.

Hurjimpina vuosina yksistään Päntäneen metsästysseurassa kaadettujen hirvien määrä oli 99 ja osa luvista jäi silti käyttämättä.

Eräänkin kerran passimies laski, että hirviä kulki jonossa 22 kappaletta. Sellaisia laumoja ei nykyään enää ole, kertoo Päntäneen metsästysseuran puheenjohtaja Asko Pulli.

80-luvun lopulla oltiin hirvijahdissa lokakuun puolestavälistä joulukuun loppuun joka viikonloppu. Ei sellaista kukaan jaksa eikä toivo.

Hirvikanta täytyy pitää balanssissa, niin ettei sellaiseen enää jouduta, muistelee Kauhajoen metsästysseuran puheenjohtaja Pauli Kiviluoma.

Riistahallinnon tavoite on ollut se, että hirvenkaatolupia haetaan noin 20 prosenttia enemmän, kuin mitä niitä on tarkoitus käyttää.

Tämä mahdollistaa sen, että lupia voidaan käyttää mahdollisiin hirvitihentymiin ja muuttohirviin. Ihmisten ymmärrys ei aina ole riittänyt siihen, miksi kaikkia lupia ei käytetä.

Aikaisemmin tämä lupapankki on jaettu tasaisesti koko lupa-alueelle, mutta jatkossa on tarkoitus käyttää pankkiluvat niillä alueilla, missä taimikkotuhoja syntyy ja tämä tieto saadaan metsänhoitoyhdistykseltä, selventää lupakäytäntöä Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Janne Ala-Ikkelä.

Hirvitiheys väärä mittari

Vaikka hirvikanta on pysynyt kymmenen vuoden ajan tasaisena, on taimikkotuhoja syntynyt mittavissa määrin vasta parin vuoden aikana.

Syitä tähän voi olla useita ja yhtenä syynä heitetään ilmaan myös susien vaikutusta asiaan. Niitä on Kauhajoen alueella ollut vasta parin vuoden ajan runsaasti ja taimikkotuhot ajoittuvat samaan aikaan.

Hirvet hakevat liikkumisellaan ihanteellisia ravintopaikkoja ja suojaa tiheistä taimikoista. Hirvikolarien määrä Kauhajoella on vähäinen ja tänä vuonna on sattunut vain kolme kolaria.

Jos hirvikanta olisi jakaantunut alueelle tasaisesti, ei taimikkotuhoja olisi.

Jos hirvet laumaantuvat ja jäävät pitkäksi ajaksi paikalleen, pistää miettimään, mikä siihen on syynä.

Vaikuttavatko siihen nykyiset vähälumiset talvet ja mikä on susien merkitys, pohtii johtaja Jussi Parviainen metsänhoitoyhdistys Lakeudesta.

Paljon puhutaan hirvitiheydestä ja riistahallinto määrittelee mikä tiheys pitää missäkin olla ja luvussa otetaan huomioon myös suurpetojen ravinnontarve. Kauhajoella tiheys on 3-4 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Paikallisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että tämä luku ei kerro riittävästi, vaan hirvimäärään pitää pystyä pureutumaan tarkemmin.

Isossa kuvassa puhutaan hirvitiheydestä per tuhat hehtaaria, mutta vaihtelu ison alueen sisällä on merkittävää. On peltovaltaisia alueita ja alueita joissa on paljon metsää.

Luonnossa pitää tehdä kompromisseja ja mahdollistaa pitkäjänteinen hirvikannan verottaminen. Tuhojen pysyminen kohtuullisena vaatii, että pystymme kohdistamaan riittävästi kaatolupia hirvitihentymien alueille, Parviainen toteaa.

Kaikki hyötyvät

Kaikki metsänomistajat eivät syystä tai toisesta vuokraa maitaan metsästysseuroille. Metsissä, jotka eivät ole seurojen käytössä, ei myöskään voi hirveä metsästää tuhoista huolimatta.

Jokainen metsänomistaja tekee maillaan mitä haluaa. Metsästäjien tarkoitus ei ole olla käyttämässä maita hyödykseen, vaan olla yksi toimija muiden joukossa.

On yhteinen etu, että maanomistaja on tyytyväinen ja tällä yhteistyöllä haluamme parantaa vuoropuhelua metsästäjien ja maanomistajien välillä, Tampsi toteaa.

Nyt on alkamassa ensimmäinen jahtikausi, jolloin metsänhoitoyhdistys antaa aktiivisesti tietoa taimituhoista metsästysseuroille, jotka taas säästävät niin sanotut pankkiluvat näille alueille.

Kauhajoen seurat ovat niin sanotussa yhteisluvassa, joka mahdollistaa pankkilupein käytön koko kunnan alueella.

Metsänomistajat ilmoittavat meille taimikkotuhoista ja metsäasiantutija käy paikanpäällä toteamassa tuhon. Toimihenkilömme kulkevat maastoissa ja ilmoittavat sellaisistakin havainnoista, joista maanomistaja ei välttämättä ole tietoinen ja asiasta tiedotetaan myös maanomistajaa.

Tämä ei ole virallinen seuranta, vaan toimitaan paikallisen päätöksenteon tukena. Lisäksi saamme arvokasta vertailutietoa taimikkotuhoista eri vuosien ja alueiden välillä. On hienoa, että Kauhajoella pystyään toimimaan joustavasti lupien kanssa, Parviainen toteaa.

Riistanhoitoa

Metsästyksen perimmäinen tarkoitus on kautta aikojen ollut ravinnon hankkiminen. Kehityksen myötä siitä on tullut merkittävä harrastus ja virkistysmuoto, joka työllistää ympärilleen mittavan määrän ihmisiä.

Erityisesti suurriistan kohdalla metsästäjillä on merkittävä rooli olla auttamassa yhteiskuntaa esimerkiksi juuri hirvien aiheuttamien vahinkojen ehkäisyssä sekä taimikkotuhojen että liikennevahinkojen osalta.

Metsästäjien kontolla on myös riistanhoito, mikä on erittäin merkittävä riistahallinnolle tehtävä vapaaehtoistyö.

Sen lisäksi, että metsästäjät suorittavat eri riistalajien laskentaa, he myös huolehtivat riistan hyvinvoinnista eri tavoilla ruokkimalla eläimiä ja tarkkailemalla niiden terveyttä ja lajien säilyvyyttä.

Lähde: Mikä yhteys susilla hirvien tekemiin taimikkotuhoihin? – Kauhajoella keskusteltiin yhteistyöstä hirvikannan hoidossa – Kauhajoki | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s