Valkohäntäpeuran tunnistus ja iän määritys – vasaosuuden tulisi olla noin 60 – 65%

Perinteisesti metsästys kohdistuu uroksiin ja vasoihin. Nykyään metsästystä pyritään painottamaan tasaisesti molempiin sukupuoliin, ja puolet saaliista tulisi olla vasoja.

Näin kanta ei pääse vinoutumaan. Riittävän naarasvetoisuuden ja kolaririskin vähentämiseksi metsästys tulisi aloittaa heti metsästyskauden alussa.

Tuottavassa kannassa vasaosuuden suuruus olisi hyvä olla noin 60 – 65 prosenttia kokonaissaaliista.

Valkohäntäpeuralla paras tuottoikä on 3-8 vuotta. Urosten ”kaatokypsyys” saavutetaan yleensä 5-8 vuoden iällä, jolloin myös sarvet ovat suurimmillaan.

Sen jälkeen eläimen vitaalisuus alkaa heiketä ja sarvien massiivisuus pienentyä.

Sarvissa on suurta yksilöllistä vaihtelua

Valkohäntäpeurauroksilla on monihaaraiset, kaarevapiikkiset ja sisään- ja eteenpäin kaartuvat sarvet.

Sarven tyven paksuusIkäryhmien tunnistamisessa sarvipiikkiluku kertoo hyvin vähän uroksen iästä! Puolitoistavuotiaalla saattaa olla 2 – 10 sarvipiikkiä.

Eläimen ikämääritykseen liittyy myös ruumiinrakenteen ja sarvien massiivisuuden tarkastelu.

Sarvityven ympärysmitta sen sijaan indikoi mihin ikäryhmään uros kuuluu. Tarkempi ikä saadaan määriteltyä hammasleikkeestä.

Valkohäntäpeuran sorkan pituus on 7–12 cm.

Pukin sorkka on isompi kuin naaraan, mutta sukupuolen tunnistaminen sorkan pituudesta ei ole suositeltavaa. Valkohäntäpeuran sorkan ulkoreuna on pyöristynyt ja kärki melko terävä.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.