Risteytymiset rusakon kanssa uhkaavat metsäjänistä

Itä-Suomen yliopisto tutkii rusakon ja metsäjäniksen risteymien määrää. Ulkoasun perusteella risteymän tunnistaminen on vaikeaa.

Yli sata vuotta Suomea asuttaneet rusakotkin ovat sopeutumassa lumeen. Oppikirjoissa mainittu ruskea talvikarva on väistymässä.

”Etenkin vanhojen yksilöiden pää ja kupeet harmaantuvat talvella”, sanoo geenitutkija Jaakko Pohjoismäki Itä-Suomen yliopiston biologian laitokselta. Hänen tutkimusryhmänsä työstää pariasataa jäniseläinnäytettä eri puolilta Suomea. Perimä on määritettynä puolesta.

”Kymmenesosassa virtaa sekä rusakon että metsäjäniksen verta. Niiden vanhemmat tai esivanhemmat ovat siis pariutuneet keskenään.”

Pohjoismäki myöntää yllättyneensä, vaikka Ruotsissa osuus on samaa suuruusluokkaa.

”Meillä ilmiötä ei ole pidetty niin yleisenä Etelä-Ruotsia metsäisempien ympäristöjen takia”, arvelee riistaeläintieteen yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta.

Metsäjänisten määrä on vähentynyt Länsi- ja Etelä-Suomessa, kun vähälumiset talvet ovat saaneet jänikset vetäytymään pohjoisemmaksi.

Risteytyminen näyttäisi olevan yleisintä alueilla, joilla molempia lajeja tavataan runsaina. ”Pohjois- ja Etelä-Karjala, Savo sekä Kainuu”, Jaakko Pohjoismäki luettelee.

”Silti rusakosta ei kannata tehdä syntipukkia. Ilman ilmastonmuutosta risteytyminen olisi harvinaisempaa.”

Jos talvet jatkuvat leutoina, nykyinen suuntaus tuskin muuttuu. Metsäjänis vetäytyy, ja rusakko levittäytyy perässä.

”Suomen pohjoisimmat kaupunkirusakot taitavat asustaa jo Rovaniemellä”, Väänänen kertoo kuulemistaan havainnoista.

Itä-Suomen yliopiston tutkimus jatkuu elävien jänisten pyydystämisellä. Tarkoitus on seurata satelliittilähettimien avulla, kuinka rusakot, metsäjänikset ja risteymät tulevat luonnossa toimeen keskenään.

Urosrusakko

 Risteytyminen on haitallisempaa metsäjänikselle, koska usein ”Don Juanina” on urosrusakko. Moniavioisena se parittelee sekä oman lajin että metsäjänisnaaraiden kanssa.

 Risteymäjälkeläinen on poikkeuksellisesti lisääntymiskykyinen. Takaisinristeymässä parittelukumppanina toimii rusakko. 

 Metsäjäniksen piirteet häipyvät risteymälinjasta 2–3 sukupolvessa.

Lähde: Risteytymiset uhkaavat metsäjänistä – Kotimaa | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s