Metsästys avasi töölöläisen diplomi-insinöörin silmät

Arkena Aleksi Lumme työskentelee tekoälyprojektin parissa. Vapaalla hän tarttuu joko taljajouseen, kivääriin tai haulikkoon. Syvällä Kiikoisten metsissä Lumme on oppinut kunnioittamaan luontoa ja sitä, mistä ja miten liharuoka tulee.

Vielä noin viitisen vuotta sitten Aleksi Lumme, 35, ei oikeastaan ollut kiinnostunut luonnosta, jota hän piti yhdentekevänä.

Nykyään mies kulkee suurin piirtein kaksi kertaa kuukaudessa junalla Helsingistä kotiseudulleen Kiikoisiin ja vapautuu pääkaupunkiseudun melusta ja stressistä ase kädessään metsän keskellä jo varhain aamulla, jolloin usvainen luonto on kauneimmillaan.

Koulutukseltaan Lumme on diplomi-insinööri, ja Helsingissä hän työskentelee tekoälyprojektin parissa.

Metsässä Kiikoisissa mies pääsee irti muun muassa jatkuvasta liikenteen melusta.

Siinä kestää aina jonkin aikaa, että pääsee täysin rauhalliseen mielentilaan metsässä. Siitä hetkestä olen oppinut nauttimaan. Voi olla ihan rauhassa, eikä kukaan vaadi mitään, Lumme kertoo.

Samalla Lumme palaa juurilleen siinä mielessä, että hänen isoisänsä oli Lumpeen sanoin hirvimies henkeen ja vereen. Lumme itse ei kuitenkaan koskaan aloittanut metsästystä nuorempana.

Kun olin kesätöissä eräällä maatilalla Kiikoisissa täysi-iän kynnyksellä, niin sen maatilan isäntä houkutteli minua hirvimetsälle. Kävin silloin kokeilemassa ampumista, mutta metsästäjän tutkinto jäi vielä suorittamatta.

Nyt tutkinto on takana – ja saaliiksi saatu tähän mennessä kauriita, kyyhkyjä ja yksi peura. Hirvi- ja majavajahdista Lumme on palannut tyhjin käsin takaisin.

Olen myös metsästänyt supikoiria. Se on vieraslaji ja vaikuttaa muihin eläimiin haitallisesti.

Vain muutama kilo lihaa

Oppejaan Lumme on saanut pikkuveljeltään, joka aloitti metsästyksen jo 15 vuotta sitten. Yhtenä motivaationa toimi nimenomaan se, että uusi harrastus tarjosi Lumpeelle tavan viettää enemmän yhteistä aikaa veljensä kanssa.

Pikkuveljeni opetti minulle metsästyksen perusteet eli sen, missä, milloin ja miten kannattaa metsästää. Esimerkiksi kyyhkyjahtiin pitää lähteä tosi aikaisin aamulla, ettei ole myöhässä.

Toinen motivaatio on rentoutumisen tarve.

Vaikka metsään lähtisi yhdessä, passissa voidaan istua varsin pitkiä aikoja omissa oloissaan. Silloin pääsee paljon lähemmäksi luonnon rauhaa kuin suurkaupungin asfalttiviidakossa.

Lähde: Aleksi, 35, haluaa tappaa syömänsä eläimet itse – Metsästys avasi töölöläisen diplomi-insinöörin silmät

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s