Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen – tehopyynnistä hetkellinen hyöty

Vieraslaji-statuksesta johtuen supikoiraa metsästetään uutterasti.

Laji on kuitenkin tullut jäädäkseen, eikä sitä enää kyetä poistamaan kuin paikoilta, joissa tehokasta pyyntiä kulloinkin harjoitetaan.

Tämä onkin monesti riittävä tapa, sillä supikoiran vaikutus alkuperäislajistoon on hyvin paikallista.

Saaristossa ja tietyillä kosteikkoalueilla supikoira voi saada aikaan huomattavaakin haittaa siellä esiintyville alkuperäislajeille. Pyynti on hyödyllisintä, jos se kohdistetaan tämän tyyppisille kriittisille alueille.

Supikoira on kaikkiruokainen, joten myös myyrät, hiiret ja jopa haaskat ovat sen ruokalistalla. Pesimäaikaan voivat myös maassa pesivien lintujen muna- ja poikaspesät olla jonkinlaisessa vaarassa.

Koska supikoira on varsin huononäköinen, perustuu sen ravinnonhankinta pääosin hajuaistiin.

Löytääkseen maassa olevat linnunpesät on supikoiran käytännössä osuttava suoraan kohdalle. Tämä siitä syystä, että maassa olevat linnunpesät ovat lähes hajuttomia.

Supikoira lisääntyy tehokkaasti.

Usein pentuja on puolen tusinaa, mutta kymmenenkään ei ole mahdottomuus.

Suuresta lisääntymiskyvystä johtuen alueen supikoirakanta palaa ennalleen melko nopeasti tehopyynnin päätyttyä.

Loukkupyynti on yleisintä mutta varsin työlästä.

Loukut on tarkastettava kerran vuorokaudessa, joten uutterankin metsämiehen into hiipuu varsin nopeasti — etenkin jos pyyntipaikat sijaitsevat vähänkään etäämpänä asuinpaikasta.

Tällöin pyynnin avulla aikaansaatu tyhjiö täyttyy pian loukuttamisen päätyttyä ja tilanne palaa ennalleen.

Syksyä kohden supikoirien liikehdintä vilkastuu niiden liikkuessa päivälepopaikkojensa ja ravintokohteidensa väliä säännöllisesti.

Koska supikoira on yöeläin, tapahtuvat teiden ylitykset hämärän aikaan niin iltaisin kuin aamuisinkin. Tällöin riski jäädä autojen yliajamaksi kasvaa ja usein näin myös käykin.

Lähde: Supikoira on tullut Suomeen jäädäkseen | Etelä-Saimaa

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s