Lapin taimikot kasvavat nopeammin – puuston kuutiomäärä on nyt jo suurempi

Kasvunlisäyksen taustalla on etenkin kaksi tekijää. Puiden kasvukaudet ovat entistä lämpimämpiä ja vanhoilla vajaatuottoisilla metsäalueilla kasvaa metsänhoitotoimenpiteiden seurauksena tiheää nuorta metsää.

Vanhin kuvio on 31-vuotias. Metsän ikärakenne on peräisin vuosina 1983–2002 voimassa olleesta Lapin laista, jonka aikana pohjoisen vajaatuottoisia metsiä uudistettiin voimalla.

Metsätilan edellinen omistaja käytti alueella avohakkuu, raivaus, auraus ja männyn istutus -menetelmää. Puuston kasvun kannalta ratkaisu oli toimiva, vaikka mitään oppikirjamaisia virkistysmetsiä auratut männiköt eivät ole.

”Mutta jos Lapin lakia ei olisi ollut, paljon vähemmän olisi puuta nyt tässäkin metsässä”, Varmola sanoo.

Hän osoittaa vanhoista metsäsuunnitelmista, että puuston kuutiomäärä on nyt jo suurempi kuin 1980-luvulla, vaikka silloisten tukkipuumetsien tilalla on nuoria puita.

Vanhojen talousmetsien kasvu ja uudistuminen oli Lapissa pilattu huonoilla hakkuutavoilla, kuten harsimalla metsästä vain parhaimpia puita pois.

Taimikonhoito viidessä metrissä

Kun Lapin taimikot kasvavat nopeammin kuin on ajateltu, raivaus viivästyy helpommin. Varmolan mukaan mäntytaimikko kannattaa Lapissa harventaa silloin, kun mäntyjen valtapituus on viitisen metriä.

Hirvet eivät enää silloin pysty nitistämään rankoja poikki.

”Jos nuoressa mäntytaimikossa ei ole lehtipuuvesakkoa, jonka alle männyt ovat jäämässä, taimikon varhaishoito ei ole pohjoisen metsissä niin akuuttia.”

Sen verran entinen metsäntutkija haluaa puuttua nykymenoon, että muistuttaa metsäntutkimusta pitkäaikaiskokeiden tärkeydestä. Varmola ehti nähdä, miten Lukessa vähennettiin merkittävästi kenttäkokeiden rutiinimittauksia.

”Metsätiedon pitää pohjautua pitkäaikaisiin ja pysyviin käytännön seurantakokeisiin. Pelkät mallinnukset eivät riitä.”

Kolme tankillista päivässä

Mutta toiset saavat nyt huolehtia tutkimuskoealoista ja laskelmista. Varmola keskittyy käytäntöön. Kolme tankillista päivässä on hänen mukaansa sopiva urakka

On lohdullista kuulla, että entistä tutkijaa tuntuvat mietityttävän samat ongelmat kuin metsänomistajaraivaajaa yleensä. Varmola pohtii, onko jättänyt raivatessaan liikaa puita ja liian tiheään.

”Tuo pienempi mänty taitaa olla jäänyt turhaan liian lähelle isoa. Saako motokuski kaadettua sitä ensiharvennuksessa?”

Lähde: ”Kun menee hyvin, menee paremmin kuin etelässä” | Metsälehti

Kategoria(t): Metsänhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.