Villisikajahdeille tarvetta Vakka-Suomessa – kanta on kasvanut rajusti

Villisikojen pelätään lisäävän sikaruton tartuntariskiä.

Mynämäen ja Laitilan metsästäjät ovat huolissaan runsaasti kasvaneesta villisikakannasta. Villisikojen määrä alueella on kasvanut vuodessa muutamasta yksilöstä kymmeniin sikoihin.

Villisika tyhjentää juurespeltoja ja talloo viljan oraita. Lisäksi sen pelätään lisäävän sikaruton tartuntariskiä.

– Villisikahavaintoja on eri puolilta Mynämäkeä ja Laitilaa. Jos sika nähdään aamulla, se voi olla jo kymmenien kilometrien päässä päivällä, kertoo laitilalainen metsästyksenjohtaja Ville Vihermä Metsästysseura Tapiosta.

Vaikea metsästettävä

Villisika levisi Suomeen 1970-luvulla, joskin muutamia sikoja oli tavattu jo aikaisemminkin. Metsästäjäliiton mukaan villisikoja on koko Suomessa nykyään noin 1 000–1 300 yksilöä. Monilla alueilla villisikakantaa on alettu määrätietoisesti rajoittaa.

Myös villisian metsästystä helpotettiin keväällä. Nykyään porsaattoman sian voi ampua mihin aikaan vuodesta tahansa.

Laitilassa, Mynämäellä ja Vehmaalla käydään päättäväistä taistoa villisikoja vastaan. Pari sikaa on jo saatu hengiltä, ja muutama on jäänyt auton alle. Kantaa pitäisi kuitenkin rajoittaa vielä enemmän.

Muutamia yksilöitä pitäisi saada kevääseen mennessä metsästettyä, jotta kannan kasvua saataisiin hidastettua tällä alueella, Ville Vihermä sanoo.

Metsästäjien harmiksi villisika on vaikea metsästettävä. Otus on vikkelä liikkeissään, juoksee siksakkia metsästyskoiran edessä ja käyttää sellaisia reittejä, jotka on hankala passittaa. Lisää haastetta villisian metsästykseen tuo se, että eläin liikkuu pääasiassa yöaikaan.

Lumi helpottaisi villisikajahtia, sillä sulalla kelillä sian jäljille on vaikea päästä.

Metsästäjät toivovatkin yleisöltä havaintoja villisioista, jotta jahtiin osataan lähteä oikealla hetkellä. Jos havainto saadaan, miehet lähtevät jahtiin välittömästi.

Kutsu tulee aamulla ja mukaan lähtee niin paljon miehiä kuin töiltään pääsee. 10–20 miestä tai jopa enemmänkin. 40–50 olisi optimaalinen määrä, silloin saadaan tiheät passiketjut, kertoo jahtipäällikkö Ville Kalluinen Mynämäen Erä ry:stä.

Valot ruokintapaikalla helpottavat metsästystä

Villisiat kiertävät Lounais-Suomen peltoja, joista ne syövät porkkanat, perunat, viljat ja oikeastaan kaiken, minkä irti saavat. Totaalituhoja ei ole vielä tullut, mutta pieniä perunapeltoja ja nurmikoita siat ovat tuhonneet.

Villisiat ovat löytäneet tiensä myös peurojen ruokintapaikoille. Harvoin ne kuitenkaan jäävät useammaksi yöksi samalle paikalle.

Metsästystä ruokintapaikoilta helpottaa metsästyslain muutos, joka sallii kiinteän valon asentamisen ruokintapaikalle. Valoja ei vielä ole juurikaan käytetty, sillä ne on kielletty peuran metsästyksessä.

Kun peurakausi loppuu, ruokintapaikoille varmaan laitetaan valoja. Silloin ampuminen on helpompaa. Pystymme tekemään tarkempia laukauksia ja valikoimaan yksilön, Ville Vihermä sanoo.

Villisika
Riistakamera / Ville Vihermä

Sikarutto on todellinen uhka

Varsinaissuomalaisia metsästäjiä vauhdittaa afrikkalainen sikarutto, joka levisi kesällä Viron Saarenmalle. Jos tauti leviää myös Suomeen, on se suuri uhka sikatiloille.

Valtakunnan rajat menisivät lihantuotannossa kiinni eikä sianlihaa lähtisi ulospäin. Se olisi sikatiloille iso katastrofi, sanoo sikatalousyrittäjä Juho Mäkilä.

On todellinen uhka, että sikarutto leviäisi sikalaan villisikojen välityksellä. Jos villisika vierailee sikalan pihalla, voi tauti kulkeutua työntekijöiden kengissä sikalaan.

Jos sikarutto leviää tänne, on edessä suuria ongelmia. Koitamme puuttua asiaan aikaisessa vaiheessa, Ville Vihermä sanoo.

Lähde: Villisikajahdeille tarvetta Vakka-Suomessa – kanta on kasvanut rajusti | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.