Miten koira oppii?

Koiralla lyhytkestoisen ”työmuistin” mitta on rajallinen. Siksi koiran pitää saada palaute tekemisistään heti, ei vasta kahden minuutin tai varsinkaan tunnin päästä.

Koiran moittiminen tai rankaiseminen teoista, jotka se on tehnyt jo minuutteja sitten, on siis turhaa.

Myös palkitsemisen ajoittamisessa on syytä olla nopea: koira oppii omien tekojensa ja miellyttävien tapahtumien välisen syy- ja seuraussuhteen vain, jos vahviste tulee välittömästi.

Kun koira on omaksunut uutta, oppi siirtyy työmuistista pitkäkestoiseen muistiin.

Joskus pitkäkestoiseen muistiin tallentuminen kuitenkin häiriintyy.

Levon puutekin voi haitata, sillä aivot kertaavat levon aikana päivän kokemuksia.

Koulutushetketkin kannattaa jakaa korkeintaan viiden minuutin pätkiin ja pitää pienet tauot niiden välissä. Silloin koirakin oppii tehokkaimmin.

Koirat oppivat aina ja kaikkialla

Siksi jokaisen koiranomistajan on välttämätöntä tietää, miten koirat oppivat ja mikä siihen vaikuttaa.

Se on tärkeää myös, vaikka omistaja ei varsinaisesti ajattele koiran kouluttamista.

Myös ympäristön tapahtumat ovat asioita, jotka vahvistavat koiran jotain käyttäytymistä jos tapahtuu jotain, mitä koira haluaa.

Tai jotka saavat koiran välttelemään jonkun asian tekemistä kun tapahtuu jotain, mistä koira ei pidä.

Ympäristössä tapatuvat vahvisteet saavat aikaan sen, että koirat oppivat jatkuvasti, myös harmillisia tapoja.

Kun tunnistat, mistä koiran käyttäytymisessä on kyse, esimerkiksi ruokaansa puolustava koira ja jäniksen nähdessään haukkuva koira ”haluavat” eri asioita.

Käytöksillä on siis eri syy ja mikä sen käytöstä vahvistaa, jänikselle haukkuvalle koiralle taas metsästämään pääseminen voi olla palkinto, koiraa on myös mahdollista opettaa toimimaan toisin.

Siksi jokaisen koiranomistajan kannattaa tutustua sekä koirien käyttäytymiseen että oppimiseen.

Vaikka koira olisi synnynnäisesti rohkea, se saattaa oppia pelkäämään uudenvuodenraketteja, jos sellainen pamahtaa lähietäisyydellä.

Pelon oppiminen eli pelkoehdollistuminen jättää pysyvät jäljet, eikä se poistu koiran muistista täysin koskaa.

Koira saattaa myös oppia samalla kertaa pelkäämään kaikkea tilanteeseen liittynyttä, eli vaikkapa pakkaslunta, ohi kulkenutta lasta tai sattumalta vieressä ollutta postilaatikkoa.

Ihminen ei pysty vaikuttamaan, mihin kaikkeen koira pelkonsa liittää.

Se voi yhdistää sen haluttuunkin asiaan, mutta se voi sen lisäksi oppia karttelemaan ties mitä tilanteessa sattumalta ollutta asiaa

”Koirat oppivat teoistaan, jos niistä seuraa jotain merkityksellistä – Kouluttajan tulee keskittyyä yhteen asiaan, odottamaan oikeaa hetkeä.”

Jos seuraukset ovat koirasta miellyttäviä, kuten roskiskaapin oven aukeaminen tai ihmisen saaminen leikkimään, koira lisää kannattavaksi osoittautunutta toimintaansa jatkossakin.

Jos taas seuraukset ovat epämiellyttäviä tai muuten vain kannattamattomia, silloin koira oppii karttelemaan niihin johtaneen asian tekemistä.

Kerrasta tai parista koira ei yleensä opi: tilanteen pitää toistua useita kymmeniä kertoja.

Tämän koiranomistajat usein unohtavat ja hylkäävät jonkin koulutusneuvon kokeiltuaan sitä muutamia kertoja.

Kannattaisi ainakin jatkaa niin pitkään, että koiralla on edes mahdollisuus oppia.

Se vaatii ihmiseltä rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä, sillä niin pitkään kuin koira ei ymmärrä asiaa, se saattaa kokeilla kaikenlaisia muitakin tapoja toimia.

Se kuuluu kuitenkin asiaan. Kouluttajan tehtävä on periaatteessa hyvin yksinkertainen, sillä yleensä ei edes tarvitse jäädä pohtimaan, miksi koira tekee niitä muita asioita.

Kouluttajan tarvitsee vain keskittyä yhteen asiaan: odottamaan oikeaa hetkeä.

Kun koira toimii halutulla tavalla, siitä palkitaan

Ja niin alkaa joidenkin kymmenten toistojen jälkeen lisääntyä juuri se käytös, mitä ihminen halusikin.

Ole kärsivällinen ja johdonmukainen, luottamus ja johdonmukaisuus saavat koirasi luottamaan sinuun.

Palkitseminen auttaa luomaan vahvan luottamussiteen, joka perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja sopiviin palkintoihin.

Koira oppii positiivisen vahvistuksen kautta.

Saavutat siis tavoitteesi vain jos palkitsemalla vahvistat haluamaasi käytöstä ja opetat koirallesi, mitä haluttu käytös on.

Koiran rankaiseminen huonosta käytöksestä saa ne käyttäytymään ehkä entistä arvaamattomammin, jolloin kouluttaminen vaikeutuu.

Pennun kouluttaminen aloitetaan niin kuin se olisi ”hieman pehmeä” ainakin sinne asti kunnes toisin todetaan.

Koiran luonne eri koulutus- ja metsästystilanteissa

Koiran luonne koostuu useasta, mitattavissa olevasta ominaisuudesta ja ominaisuudet ilmenevät koiran käyttäytymisenä eri tilanteissa.

Luonne on yksi koiran keskeisistä ominaisuuksista. Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta ja tarkkaavaisuutta sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin.

Suuri osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista on vilkkaita. Vilkas koira on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen.

Luonneasioita erittäin tärkeinä niin koirien käytön kuin jalostuksenkin kannalta.

Koirayksilöiden luonne-erot on vain yksi tapa arvioida koiria. Metsästyskoiraan vaikuttaa myös esim. riistavietti.

Jos koira on ”pehmeä”, ”hieman pehmeä” tai ”ohjaaja pehmeä” olisi koulutuksen oltava enemmän opettavaa ja koiraa tukevaa kuin käskevää ja vaativaa.

Selvästi pehmeä on koiraa, joka muistaa ikävät asiat pitkään ja joka pyrkii välttämään ikäviä tilanteita ennakoimalla niitä.

Tällaiselle koiralle pehmeys on jarru, joka vaikeuttaa sen työskentelyä voimakkaasti. Metsästyskoirana ja koekoirana pehmeä koira varoo vaikeita maasto-olosuhteita, kiertää karheikkoja tai liian märäksi kokemiaan maastoalueita.

Pehmeän koiran synnynnäinen metsästysintokaan ei aina riitä voittamaan pehmeyden aiheuttamaa jarrua. Pehmeä koira ei kestä ohjaajan taholta tulevaa painostusta ja tällainen koira väistää helposti passiivisuuteen, eli se voi mennä lukkoon.

Pehmeä koira tarvitsee taas paljon apua ohjaajalta vaikeissa metsästysolosuhteissa. Esim. vaikeaan maastoon on mentävä kaveriksi etsimään.

Käskemällä koiran voi saada menemään , mutta se ei välttämättä etsi mitään.

Yleensä se tekee pistoja ja tulee hyvin usein kyselemään. Tuo kyllä riistan jos osuu kohdalle, mutta etsintä ei ole tehokasta.

Tällaisesta koirasta voi kuitenkin saada ihan hyvän metsästyskaverin antamalla sille mahdollisimman paljon ”metsää” ja positiivisia kokemuksia.

Lammaslaumaa puolustavat koirat ovat yleensä pehmeitä, jotta ne muistavat ja oppivat nopeasti ikävät tilanteet, jotka laumaan kohdistuu.

Hieman pehmeäksi luokitellaan koira, joka selvästi pitää tiettyjä asioita epämiellyttävinä, mutta jonka työmotivaatio voittaa ikävät tunteet ja koira pystyy toimimaan kaikissa tilanteissa.

Pehmeys ei jarruta sen toimintaa. Hieman pehmeä koira on hyvin ohjattavissa ja usein sillä on miellyttämisen halua ohjaajaa kohtaan.

Hieman pehmeä koira on se ”helppo koira”, joka ei ole liian herkkä asioille, mutta se ei myöskään vaadi eikä salli liian tiukkaa hallintaa.

Näiden koirien kanssa metsästäminen on ollut mukavaa koska suurimmassa osassa metsästystilanteista ne ovat tehneet tehtävänsä todella hyvin. Näiden koirien kouluttaminen on myös ollut huomattavasti helpompaa.

Hieman pehmeä koira on helpoin ja miellyttävin harrastuskoira sekä metsästyskaveri, niitä on suosittu myös metsästyslinjaisten koirien jalostuksessa.

Ohjaajapehmeänä pidetään koiraa, joka reagoi voimakkaasti ohjaajan taholta tulevaan uhkaan, pakotteisiin ja käskyihin.

Ohjaajapehmeä koira on usein kokonaisuudessaan hieman pehmeä, mutta näillä koirilla pehmeys korostuu työskentelyssä suhteessa ohjaajaan.

Kun koira pääsee tekemään työtään ja irtautuu ohjaajastaan, ei pehmeys jarruta mitenkään sen toimintaa.

Ohjaajapehmeyttä osoittavan koiran hallinnassa pitää välttää liian tiukkaa käskytystä, sillä tällaisen koiran saa helposti väistämään passiivisuuteen ja koira menee lukkoon ohjaajansa kanssa ollessaan.

Ohjaajapehmeälle koiralle on eduksi, jos sillä on fiksu ja ymmärtävä ohjaaja, joka sallii koiralleen vapautta ja riehakkuutta sopivissa tilanteissa.

Työtehtävät hoidetaan hyvässä yhteistyössä, rauhallisesti ja vapaa-ajalla irrotellaan yhdessä oikein kunnolla.

Kohtuullisen kova on koira, joka ei anna epämiellyttävien asioiden juurikaan vaikuttaa toimintaansa.

Kohtuullisen kova koira on ryhdikäs työmyyrä, joka kestää myös ohjaajan tekemiä virheitä eikä ota niistä itseensä. Kohtuullisen kova koira ei nöyristele eikä sillä välttämättä ole suurta miellyttämisen tarvetta suhteessa ohjaajaansa.

Kohtuullisen kovalle koiralle on täsmällisten työsuoritusten opettaminen joskus kuin ”tahkon vääntämistä”, mutta työkoirana kohtuullisen kova koira on kestävä ja periksiantamaton puurtaja, joka ei hätkähdä sää- tai maasto-olosuhteita.

Kohtuullisen kovan koiran kanssa hyvään yhteistyöhön pääsy vaatii pitkäjänteistä yhdessä tekemistä ja yhteistyön hiomista.

Mikäli yhteistyötä ei saa hiottua hyväksi, osaa kohtuullisen kova koira toimia itsenäisesti, välittämättä ohjaajansa kaukaa tulevista käskyistä.

Tämän koiran kouluttaminen on ollut haastavaa, mutta se palkitsee kaikki vaivannäöt ja hermojen menetykset sitten metsästystilanteissa.

Melkein jokaisella pitemmällä reissulla se on loukannut itsensä koska ei varo eikä säästele itseään ollenkaan. Vammat ei yleensä tule esille metsästyspäivän aikana vaan vasta illalla kämpillä.

Kova, on koira, joka ei tarvitse ohjaajansa tukea eikä se juuri kuuntelekaan ohjaajaansa.

Kova koira ei ole ihanne enää missään suhteessa, koska silla ei ole tarvetta yhteistyöhön ei sillä ole minkäänlaista miellyttämisen halua.

Kova koira on hyvä vahtikoira yksin varastoalueella; peloton koira, joka ei väistä epämiellyttäviä asioita ja on aina valmis kohtaamaan samat pelot ja uhat.

Kova koira ei ole hyvä harrastuskoira ollenkaan. Erittäin kova koira on tyhmänrohkea, se juoksee seinää päin kerta toisensa jälkeen.

Hieman pehmeä koira on helpoin ja miellyttävin harrastuskoira ja metsästyskaveri, niitä on suosittu myös metsästyslinjaisten koirien jalostuksessa.

 

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.