Mustikka on todellista superfoodia – eläimet tietävät sen karhu syö jopa 20 kiloa päivässä

Mustikka on nykyään suomalaista superruokaa. Ihmisille asia on selvinnyt pikkuhiljaa perimätiedon ja tutkimuksen kautta.

Taloudellisesti se on toiseksi tärkein metsämarja, heti puolukan jälkeen. Mustikan sato vaihtelee melkoisesti säiden mukaan.

Kukinta-aika on marjatuotannon kannalta herkin ajankohta.

Hyvä sato vaatii aurinkoisia päiviä kukinta aikana, jolloin kimalaiset ovat liikkeellä.

Hyönteisten pölyttämät kasvustot tuottavat marjoja yli kymmenkertaisesti itsepölyttyneisiin verrattuna. Yölämpötilan pitäisi pysyä plussan puolella kriittisimpinä päivinä.

Mustikan kypsät marjat ovat sinihärmäisiä.

Väri tulee marjaa peittävästä vahasta. Vahattomiakin marjoja löytyy ja ne ovat lähes mustia.

Parhaille mustikkapaikoille on saatu laskennalliseksi hehtaarisadoksi useita satoja kiloja. Ihmisten keräämäksi määräksi on arvioitu keskimäärin 200 miljoonaa kiloa, joka on vain murto-osa koko tuotosta.

Mustikkaa tavataan läpi Suomen. Parhaiten se marjoo kosteahkoissa kangasmetsissä.

Eläinmaailma on ollut perillä mustikan erinomaisuudesta jo kauan, siksi suosittua ravintoa se on monien eri eläinten ruokavaliossa.

Innokkain marjastaja on tietysti karhu

Mustikka kelpaa monille eläimille ja monessa muodossa.

Hyönteismaailmassa aikuisasteet ruokailevat mustikan kukissa ja toimivat samalla pölyttäjinä. Tärkeimpiä ryhmiä ovat mesipistiäiset (esim. kimalaiset) ja kärpäset, vähemmässä määrin myrkkypistiäiset (esim. ampiaiset) ja perhoset. Marjoja eivät hyönteiset suuremmin käytä ravinnokseen.

Mustikan lehdet ovat sen sijaan yksi tärkeimmistä perhostoukkien ravinnonlähteistä.

Mustikka sukulaisineen on hyvää ravintoa ainakin 150 suurperhostoukalle. Päiväperhosia ryhmässä on vain pari, suokeltaperhonen ja kangasperhonen.

Suurin ryhmä mustikansyöjiä löytyy mittareista ja moni laji onkin saanut nimensä, tai ainakin osan siitä, mustikan mukaan.

Kirjoista löytyy suomenkielisellä nimellä ainakin mustikka-, mustikkalehti-, mustikkalehto- ja mustikkavähämittari sekä mustikkakehrääjä. Kaikkien näiden lajien toukkien pääravintoa on juuri tämä suomalainen superruoka.

Lintumaailmassakin mustikalla on suuri merkitys.

Lehtiä syövät monet linnut ja jopa metsäkanalintujen pienet poikaset. Samalla mustikanvarvut tarjoavat mainion suojan petojen varalta.

Erityisen haluttuja ovat kuitenkin mehevät marjat. Rastaat herkuttelevat mielellään kypsillä mustikoilla ennen kuin siirtyvät verottamaan punertuvia pihlajanmarjoja.

Kaikki linnut eivät aina edes malta odottaa marjojen kypsymistä vaan aloittavat niiden syönnin jo raakilevaiheessa. Itse olen onnistunut kuvaamaan ukkoteeren, joka riipi suuren joukon vielä täysin vihreitä marjoja pitkin kangasmetsää.

Kypsänä mustikoilla on toisinaan hieman erikoisiakin syöjiä.

Sinisorsien mustikkaretkiä on päästy seuraamaan melko harvakseltaan, mutta on niistä saatu myös kuvia.

Sorsat riipivät kypsiä marjoja rantojen kasvustoista ja emot näyttävät asiassa mallia jälkikasvulleen, joten tieto ja taito periytyy myös tulevalle sukupolvelle. Marjat maistuvat mainiosti myös monille varislinnuille.

Nisäkkäistä mustikan lehtiä ja marjoja syövät säännöllisesti monet pikkujyrsijät.

Isommista eläimistä marjoja nauttivat, ainakin toisinaan, myös jotkut pedot. Supikoira, mäyrä, kettu, näätä ja jopa susikin turvautuvat säännöllisesti myös kasvisravintoon.

Innokkain marjastaja on kuitenkin porukan suurin otus eli karhu.

Loppukesällä karhun ravinnon pääpaino on juuri marjoissa, joita ahmimalla se lihottaa itsensä talviunikuntoon.

Karhu syö mustikoita jopa 20 kiloa päivässä. Vararavinto talveksi kertyy lähinnä marjojen sisältämästä sokerista.

Lähde: Mustikka on todellista superfoodia – jopa eläimet tietävät sen – Keskisuomalainen

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s