Ihmisen aiheuttama shokki voi koitua nestehukasta kärsivän pieneläimen kohtaloksi – eläimen luo ei kannata mennä heti hössöttämään

Vähäsateinen kesä on hidastanut viljelykasvien kasvua ja saanut ihmiset huolestumaan luonnoneläinten kunnosta.

Hirvet juoksevat teiden yli suurien vesistöjen äärelle, koska niiden juomapaikat metsissä ovat kuivuuden vuoksi vähentyneet.

Miten kuivuus vaikuttaa luonnoneläimiin, asiantuntija Katja Ikonen Luonnonvarakeskuksesta?

Pääsääntöisesti eläimet pyrkivät vesistöjen lähelle ja varjoon sekä vähentävät liikkumista, kuten ihminenkin. Pitää olla aika pitkä kuiva jakso, että se alkaisi vaikuttamaan luonnoneläimiin.

Riippuu todella paljon eläimen lajista, että kuinka pitkän jakson kuivuutta se kestää. Karkeasti sanoisin, että sitten kun helteestä alkaa olla haittaa ihmisille, niin silloin siitä on haittaa myös eläimille.

Vaikuttaako kuivuus pieniin eläimiin nopeammin kuin suuriin eläimiin?

Sinällään kyllä, koska pienille eläimille liikkuminen vesistöjen perässä on raskaampaa.

Välimatkat voivat olla pitkiä suhteessa niiden kokoon.

Esimerkiksi karhu pystyy liikkumaan juomapaikan perässä jopa satoja kilometrejä, mutta siili ei. Toisaalta pieni eläin ei tarvitse niin paljoa vettä kuin suuri riistaeläin.

Mitä ihminen voi tehdä?

Eläimille voi asettaa vesikuppeja pihalle.

Astian kannattaa kuitenkin olla matala ja laakea, jotta se on eläimelle turvallinen eikä eläin voi esimerkiksi hukkua astiaan.

Jos eläin näyttää siltä, ettei se pärjää itsekseen, olisi hyvä soittaa eläinlääkärille.

Vaikka eläin näyttää ihmisen mielestä kärsivältä, ei se sitä välttämättä ole. Esimerkiksi siivet levällään maassa makaava lintu voi oikeasti vain vilvoitella.

Eläin voi sitten itsekseen lähteä liikkeelle, joten ei kannata turhaan häiritä sitä, vaan mieluummin seurata tilannetta ensin vähän matkan päästä.

Vettä voi laittaa jonkun matkan päähän, mutta liian lähelle ei kannata mennä hössöttämään.

Heikommassa kunnossa olevalle kohtaloksi voi koitua kuivuuden sijasta stressi, kun ihminen tulee liian lähelle.

Onko kuivuuden vuoksi eläimiin liittyviä tehtäviä normaalia enemmän, ylikomisario Jyrki Kivirinta Oulun poliisista?

Ei ole tullut normaalia enempää ilmoituksia kuivuuden takia nuupahtaneiden eläinten pelastustehtävistä. Meillä kesä on ollut tähän mennessä normaali eikä kuivuus ainakaan vielä näytä vaikuttaneen eläimiin.

Viime viikkoina ei ole ollut normaalia enempää hirvieläimiin liittyviä tieliikenneonnettomuuksia.

Edellisen viikon alusta lähtien eniten onnettomuuksia on ollut porojen kanssa. Se on tähän aikaan tavallista, koska eläimet tulevat teiden varsille. Kuivuus ei näytä lisänneen kolareiden määrää.

Oulun seudulla on ollut melko kylmää verrattuna esimerkiksi Lounais-Suomeen, jossa tuntuu olleen enemmän hellettä. Siksi siellä voi olla vähän vettä järvissä, jonka vuoksi eläimet liikkuvat kauemmas juomapaikkojen perässä.

Miten kuivuus on vaikuttanut viljelyyn, kasvintuotannon asiantuntija Marika Tuomikoski ProAgrialta?

Viime vuoteen verrattuna tämä vuosi on ollut parempi, koska helle tuli vasta myöhemmässä vaiheessa kasvukautta.

Ennen helteitä kasveille ehti kasvaa peittävää kasvustoa, joka estää kosteuden haihtumista.

Kuivuus on hidastanut esimerkiksi tuotantoeläimien ruokintaan menevän nurmisadon kasvua. Oulun seudulla viljapelloilla on vielä hyvä tilanne, mutta Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa peltoja on jo pahasti kuivunut.

Perunasato kärsii kuivuudesta, koska silloin perunoihin voi tulla rupea. Siitä seuraa hävikkiä, koska rupisia perunoita ei mielellään laiteta myyntiin

Lähde: Ihmisen aiheuttama shokki voi koitua pieneläimen kohtaloksi – nestehukasta kärsivän eläimen luo ei kannata mennä heti hössöttämään | Luonto | Kaleva.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.