Luonnonsuojeluliitto sekä ministeriö ongelmat hoituvat ampumalla – Kesyyntyvätkö karhut, ruokaa ei saa jättää

Karhut, jotka eivät varo ihmistä, ammutaan heti metsästyskauden alussa. Yleensä Suomen karhut ovat ihmisarkoja.

Eläkkeellä oleva Matero hyppää ikäisekseen kevyen näköisesti mönkijän päältä ja alkaa heitellä kuivamuonaa eri paikkoihin, koloihin ja puunrungon lähelle.

Kun mönkijä on lähtenyt, ei kestä kuin muutaman minuutin verran, kun ensimmäinen karhu on apajalla. Sen on täytynyt tarkkailla tilannetta pusikosta.

Pian karhun syönti keskeytyy, ja sen katse keskittyy tiettyyn suuntaan. Se lähtee hipsimään hiljaa puskan sekaan ääntäkään päästämättä. Kuluu parikymmentä sekuntia ja vasta sitten kuuluu auton ääni. Katselukojuun on tulossa asiakkaita.

Samanlainen tilanne toistuu Ylen suorassa karhuseurannassa kerta toisensa perään.

Ylen kolmeöinen karhunkatselulähetys erikoiskameralla herätti kyselyjä ja epäilyksiä katselukojutoiminnan eettisyydestä.

Monet palautetta antaneet olivat sitä mieltä, että katselukojujen elinehto, karhujen ruokkiminen kojujen lähelle kesyttää karhut. Monen mielestä siitä seuraa, että karhut tottuvat ihmisiin ja ryhtyvät tulemaan entistä hanakammin ihmisten reviireille.

Karhuisäntä Markku Matero pitää pelkoja turhina.

Eivät ne kyllä kesyjä ole.

Jos kävelen ruokintapaikalle, karhut kyllä tuhahtavat ja sitten lähtevät metsään.

Materon mukaan karhu tulee paikalle ruuan perässä ja koko kuvauskojutoiminta perustuu siihen.

”Karhut on pidettävä arkoina metsäneläiminä”

Myös Riku Lumiaro Suomen luonnonsuojeluliitosta (SLL) pitää pelkoja turhina. Hän vertaa Suomen tilannetta tiettyihin osiin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja varsinkin Romaniassa.

Romaniassa on tavallista, että emokarhut tuovat poikasensa ihmisten roskakoreille, muutaman metrin päähän ihmisistä.

Samoin Yhdysvalloissa retkeilijöille annetaan ohjeita, että ruokaa ei saa jättää viereen ja roskakorien on oltava lukittuna. Suomessa ei tällaista tilannetta ole.

Ero johtuu metsästyksestä

Suomessa karhut on onnistuttu pitämään ihmisarkoina kannanhoidollisen metsästyksen avulla.

Ne nuoret karhut, jotka eivät osaa varoa ihmistä, ammutaan heti metsästyskauden alussa, sanoo Lumiaro.

Lumiaro muistuttaa, että karhunkatselukojut ovat Itä-Suomessa ja esimerkiksi mehiläistarhoille tapahtuvat vahingot sattuvat muualla.

Eli samat karhut eivät ole kuvattavana ja satojen kilometrien päässä mehiläistarhoilla.

Lumiaron mukaan karhu voi olla ihmiselle vaarallinen esimerkiksi silloin, kun emo suojelee poikasiaan tai karhu on jostain syystä loukkaantunut. Joskus nuori karhu voi tulla ihmisasutuksen lähelle kokemattomuuttaan.

Meidän näkemyksemme on se, että karhut on pidettävä arkoina metsäneläiminä ja se on onnistunut hyvin. Jos karkotus ei onnistu, ne säännönmukaisesti ammutaan.

Suomessa on käytössä suurriistavirka-apujärjestelmä, jossa metsästäjät auttavat poliisia joko karkottamaan karhun tai ampumaan sen.

Yksi karhu ammuttu liian kesynä

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Laanikari kertoo, että heille on tullut jonkin verran viestiä siitä, että karhut saattavat kesyyntyä kuvauskojujen lähellä.

Yksi karhu on jouduttu lopettamaan, koska se olisi saattanut olla vaaraksi karhunkatselukojun asiakkaille.

Normaalisti karhu väistää ihmistä niin, ettei ihminen edes huomaa karhun läsnäoloa. Helsingin yliopisto teki lähestymistutkimuksen, jossa pantakarhuja yritettiin lähestyä varovasti. Sadasta lähestymisyrityksestä vain yhdessä saatiin näköhavainto karhusta, vaikka lähestyjät tiesivät karhun sijainnin.

Laanikari sanookin, että mahdollinen karhujen kesyyntyminen ei ole Suomessa ongelma.

Karhukojut lopettavat ruokinnan reilu viikko ennen karhunmetsästyksen alkua.

Ne karhut, jotka osaavat väistää, siirtyvät tavallisesti Itä-Suomessa Venäjän puolelle.

Laanikarin mukaan karhukojun pitäjän vastuulla on, että toiminta on turvallista. Erätarkastajilta on tullut ministeriöön jonkun verran viestiä siitä, että riskejä saattaa olla.

Ne liittyvät tilanteisiin, jossa ihmiset ovat menossa kuvauskojulle ja karhut ovat siellä jo ruokailemassa.

Toinen mahdollinen riskitilanne saattaa tulla, jos ruokintapaikkaa lähestyy ihminen, joka ei tiedä, että siellä ruokitaan karhuja.

Kuvauskojun voi perustaa kuka tahansa, joko omalle maalleen tai luvan saatuaan toisen maalle.

Haaskojen pito villieläinten ruokintaan ei ole luvanvaraista, mutta jos käytetään lihaa tai vastaavia tuotteita, siitä on tehtävä ilmoitus haaskarekisteriin.

Toisaalta metsästyslakiin on vastikään tullut pykälä, joka kieltää suurpetojen kesäaikaisen ruokinnan tietyillä alueilla.

Valtioneuvoston asetuksella pitäisi määrittää alueet, eikä sellaista asetusta ole toistaiseksi annettu. Siihen voivat kuvausyritykset voivat hakea poikkeusta.

Laanikarin mukaan heille tulee jonkin verran vaatimuksia, että kuvauskojutoimintaa pitäisi säännellä enemmän.

 Siihen meillä ei ole kynsiä

Metsästyslakiin ei voida ottaa sellaisia pykäliä, jotka rajoittavat elinkeinotoimintaa.

Se on ehkä enemmän työ- ja elinkeinoministeriön heiniä, sanoo Laanikari.

Lähde: Karhusuora herätti kysymyksen, kesyyntyvätkö karhut – ongelmat hoituvat ampumalla, sanovat sekä ministeriö että luonnonsuojeluliitto | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s