Lu­ken ar­vio on kui­ten­kin ai­ka lail­la ala­kant­tiin Itä-Kuusamossa on kylä, jossa karhu on tuttu näky ja kyläläisten mielestä määrä on vain kasvanut – ”Nyt karhun jälkiä on ihan joka puolella”

Kuu­sa­mon Vuo­tun­gis­sa kar­hui­hin tör­mää­mi­nen ei ole har­vi­nai­nen ta­paus.  It­se olen näh­nyt tä­nä­kin vuon­na mo­nes­ti, sa­moin mi­niä ja poi­ka.

Sen ver­ran va­ro­vai­sek­si olen tul­lut, et­tä kun me­nen ta­lo­ton­ta tie­tä pit­kin pol­ku­pyö­räl­lä, niin kel­loa he­läy­tän 50 met­rin vä­lein, Vuo­tun­gis­sa asu­va Rei­jo Pa­lo­saa­ri ker­too.

Hän on asu­nut Vuo­tun­gis­sa lap­suu­des­taan saak­ka ja ai­na kar­hu­ja on ol­lut liik­keel­lä. Tun­tuu kui­ten­kin sil­tä, et­tä ne ovat li­sään­ty­neet ja sa­ma­nai­kai­ses­ti tot­tu­neet ih­mi­siin. Ei­vät ne enää älyä edes pe­lä­tä ih­mi­siä.

Pa­lo­saa­ri ker­too, et­tä hä­nen lap­suu­des­saan kar­hut söi­vät joka kesä lam­pai­ta ja mul­li­koi­ta, mut­ta esi­mer­kik­si hä­nen 80-vuo­ti­aak­si elä­nyt isän­sä ei kos­kaan näh­nyt kar­hua, vaik­ka niin toi­voi­kin.

Nyt kar­hun jäl­kiä on ihan joka puo­lel­la

Kar­hun nä­ke­mi­nen Vuo­tun­gin seu­tu­vil­la ei ole to­del­la­kaan poik­keuk­sel­lis­ta.

Yk­si syy kar­hu­kan­nan li­sään­ty­mi­seen Pa­lo­saa­ren mie­les­tä on, et­tä nii­tä ruo­ki­taan ja sik­si pe­su­eet ovat en­tis­tä suu­rem­pia. En­nen kar­hut te­ki­vät 1-2 pen­tua, nyt niil­lä on usein­kin 2-4 pen­tua.

”Kak­si vuot­ta sit­ten äi­tien­päi­vä­nä las­kin, et­tä kol­men ki­lo­met­rin sä­teel­lä maa­ti­las­tam­me oli jäl­jis­tä pää­tel­len liik­ku­nut 7-9 kar­hua.”

Myös Ve­nä­jän puo­lel­ta tu­lee kar­hu­ja Vuo­tun­gin alu­eel­le, joka si­jait­see noin kym­me­nen ki­lo­met­rin pääs­sä Ve­nä­jän ra­jas­ta.

Vuo­tun­gin Met­säs­tys­seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Sau­li Lei­no­nen vah­vis­taa, et­tä Vuo­tun­gin alu­eel­la kar­hu­ja on pal­jon.

Hä­nel­lä on siel­lä maa­ti­la, jos­ta vii­me ke­vää­nä kar­ka­si hie­ho.

Se näh­tiin riis­ta­ka­me­ran avul­la vii­mei­sen ker­ran sel­lai­sel­la alu­eel­la, jos­sa oli myös kar­hu. Sen koo­min ei hie­hos­ta ole nä­ky­nyt jäl­ke­ä­kään.

Kak­si vuot­ta sit­ten äi­tien­päi­vä­nä han­ki­ke­lien ai­kaan Lei­no­nen las­ki, et­tä kol­men ki­lo­met­rin sä­teel­lä hä­nen maa­ti­las­taan oli liik­ku­nut jäl­kien pe­rus­teel­la 7-9 kar­hua.

Vaik­ka olet­tai­si, et­tä kun kar­hu­ja on pal­jon, met­säs­tä­mi­nen on help­poa. Niin ei kui­ten­kaan ole asi­an­lai­ta, sil­lä kar­hu­jen ku­vaus­pai­kat ja ruo­kin­ta­pai­kat te­ke­vät sen, et­tä met­säs­tä­mi­nen alu­eel­la on vai­ke­aa.

Lä­hes joka ker­ta, kun koi­ra ek­syy tai kar­hu kaa­tuu, niin seu­rauk­se­na on tut­kin­ta­pyyn­tö.

Kar­hu on Suo­mes­sa rau­hoi­tet­tu eläin

Sen met­säs­tys al­kaa 20. elo­kuu­ta ja päät­tyy lo­ka­kuun lo­pus­sa. Käy­tän­nös­sä met­säs­tys lop­puu kui­ten­kin en­nen lo­ka­kuun lop­pua, kun kaik­ki kar­hut on kaa­det­tu, Lei­no­nen ker­too.

Hän ko­ros­taa, et­tä kar­hun met­säs­tä­mi­ses­sä on tiuk­ka lain­sää­dän­tö, jon­ka nou­dat­ta­mi­ses­sa pi­tää ol­la eri­tyi­sen tark­ka­na. Lei­no­sen mie­les­tä se on hyvä asia.

Kuu­sa­mo kuu­luu itäi­seen po­ron­hoi­to­a­lu­ee­seen, mis­sä on tänä vuon­na 70 kaa­to­lu­paa.

Kar­hu­kan­taa on Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) mu­kaan ve­ro­tet­tu tie­toi­ses­ti met­säs­tyk­sel­lä kah­den vii­me vuo­den ai­ka­na. Ta­voit­tee­na on ol­lut juu­ri kan­nan kas­vun tait­ta­mi­nen.

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen uu­sim­mas­ta kan­ta-ar­vi­on mu­kaan kar­hu­jen ko­ko­nai­syk­si­lö­mää­rän ar­vi­oi­daan ole­van 2 020–2 130 yk­si­löä en­nen vuo­den 2019 met­säs­tys­kaut­ta.

Ar­vio on noin vii­si pro­sent­tia pie­nem­pi kuin vuo­den 2018 ar­vio.

Pa­lo­saa­ren mie­les­tä Lu­ken ar­vio on kui­ten­kin ai­ka lail­la ala­kant­tiin, kos­ka niin mo­net ih­mi­set ovat kar­hun Vuo­tun­gis­sa ta­van­neet.

Lähde: Itä-Kuusamossa on kylä, jossa karhu on tuttu näky ja kyläläisten mielestä määrä on vain kasvanut – ”Nyt karhun jälkiä on ihan joka puolella” | Koillissanomat – Kuusamo, Posio, Taivalkoski

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s