Metsästyskoirat | Noutajat

Kaikki noutajarodut on jalostettu metsästyskoiriksi. Metsästyskoiran tulee olla luonteeltaan aktiivinen, jotta sillä riittäisi intoa pitkäänkin työpäivään usein hyvin vaativissa metsästysolosuhteissa.

Noutajalla tulee olla voimakas riistavietti, joka saa sen uupuneenakin hoitamaan tehtäväänsä pienriistan talteenottajana.

Metsästyskoirina noutajat soveltuvan erinomaisesti lähes lajiin kuin lajiin; niinpä noutajia näkee harjoittelemasa TOKOa tottelevaisuudessa, palveluskoirina, agilityssa ja vesipelastuksessa, jäljestämässä kolarihirviä tai etsimässä raunioihin hautautuneita ihmisiä.

Suurin osa valtavan suosion saaneista noutajista on tavallisia kotikoiria. Toiminnanhaluisena koirana noutajan tulisi olla kuitenkin omimmillaan maastossa.

Ne ominaisuudet, jotka tekevät noutajasta hyvän metsästyskoiran, tekevät siitä myös soveltuvan niin moneen muuhun käyttöön.

Harrastajat ovat huomanneet noutajien soveltuvan erinomaisesti lähes lajiin kuin lajiin; niinpä noutajia näkee kentillä kisaamassa tottelevaisuudessa, palveluskoiralajeissa, agilityssa ja vesipelastuksessa, jäljestämässä kolarihirviä tai etsimässä raunioihin hautautuneita ihmisiä.

Syyttä eivät monet metsästystä harrastavat ole huolissaan noutajien käyttöominaisuuksien säilymisestä.

Noutavat koirat seuraavat maltillisesti metsästäjän vieressä ja tarkkaavaisena katsovat minne ammuttu riista putoaa. Kun ohjaaja antaa luvan noutaa, hakee koira ammutun riistan.

Suomen suosituimmat noutavat koirarodut ovat kultainennoutaja sekä labradorinnoutaja. Myös irlanninvesispanieli sekä chesapeakelahdennoutaja on yleistymään päin metsästäjien keskuudessa..

Noutajakoirat tarvitsee ehdottomasti hyvän peruskoulutuksen

Alunperin noutajat kehitettiin ainoastaan metsästyskäyttöön. Vaatimuksina olivat ehtymätön noutointo yhdistettynä riistaa vahingoittamattomaan nouto-otteeseen, rakkaus vesityöskentelyyn, helppo koulutettavuus, yhteistyöhalu ja sopeutumiskyky.

Noutajat eivät ole laumakoiria ja ne sitoutuvat isäntäänsä monia muita rotuja löyhemmin. Sopeutuvaisina ne säilyttävät työskentelykykynsä usein myös isäntänsä poissaollessa.

Kahden ensimmäisen kuukauden aikana pentu oppii tulemaan toimeen koirien ja ihmisten kanssa. Tässä leimautumisvaiheessa koira kokee samaistumista sekä vanhempiinsa, että isäntäänsä.

Hyvin kohdeltu pentu saa positiivisia kokemuksia, jotka ovat perusedellytys sen yhteistyöhalukkuudelle ja tottelevaisuudelle tulevien jahtikausien aikana.

Kouluttamattomasta noutajasta ei ole hyötyä metsälläkään

Vaikka se löytäisi riistan, palauttaminen on hyvin epävarmaa.

Kouluttamattoman koiran kanssa on vaikea liikkua ja usein käy niin, että se joutuu viettämään suurimman osan elämästään sisällä tai omalla pihalla. Vaikka noutaja sopii lapsiperheeseen, se ei sovellu lapsen koiraksi.

On ehdottomasti parempi harjoitella usein muutama minuutti kerrallaan, kuin harvoin ja hartaasti tuntitolkulla. Koiralta ei myöskään saa vaatia tehtäviä, joita sille ei ole opetettu.

Näin sattuu usein, kun metsälle otetaan mukaan lähes kouluttamaton koira ja siltä odotetaan lähes mahdottomia noutosuorituksia.

Käyttölinjan labradorin noutajasta on varmasti helpoin löytää hyvä metsästyskoira jolla on taipumukset kohdallaan. Käyttölinjan kultaisissa noutajissa on hyviä metsästyskoiria vaan niitä on vähän kysyntään nähden.

Kannattaa olla tarkkana että molemmat vanhemmat on hyviä käyttölinjan koiria, näyttelylinjaisella tai näyttely/käyttölinjan yhdistelmällä ei yleensä tee mitään metsällä.

Perusta koiran käyttökelpoisuudelle luodaan varhaisella iällä

Tärkeimmät perusasiat ovat: ehdoton paikallapysyminen myös ammuttaessa, ehdoton luoksetulo (mielellään pillillä), esineiden kantaminen sekä rajaton luottamus isäntäänsä.

Ennen näitä taitoja on turha ryhtyä varsinaisiin noutoharjoituksiin. Jatkossa sitten keskitytäänkin valmentamaan noutajaa metsästykseen tarvittavissa taidoissa.

Parhaimmillaan ja oikein koulutettuna noutajat ovat erinomaisia ja monipuolisia metsästyskoiria. Liian herkällä liipasinsormella on pilattu paljon koiria rotuun katsomatta,ajavia ja lintukoiria

Noutajat rakastavat vettä: järvivettä, saviojavettä, suolampivettä ja kuralätäkkövettä, joten siivottavaa riittää!

Noutajilla esiintyviä sairauksia

Kaikissa noutajaroduissa esiintyy lonkkavikoja.

Kuitenkin raskaammilla roduilla, labradorin ja kultaisilla noutajilla on jonkin verran enemmän taipumusta sairauteen kuin muilla.

Lonkkavikaa muistuttava luustosairaus eturaajoissa on kyynärnivelen osteokondroosi. Nämäkin ovat yleisempiä labradorien ja kultaisilla noutajilla. Kasvuaikana nivelpinnasta voi murtua pala ja aiheuttaa ontumista.

Noutajilla voi esiintyä myös silmäsairauksia, kuten kaihia.

Nuoret, noin puolivuotiaat koirat sairastuvat äkillisesti kuumeeseen ja koviin niskakipuihin. Sairaus saadaan yleensä kuriin ja parannettua kortisonihoidolla.
Taudin yhteys vanhemmiten kehittyvään reumaan on vielä epäselvä.

Kiharakarvaisilla noutajilla, niin kuin satunnaisesti myös muilla noutajaroduilla, esiintyy epilepsiaa. Sairaus puhkeaa yleensä ennen kolmen vuoden ikää. Viitteitä perinnöllisyyteen on.

Sileäkarvaisilla noutajilla esiintyy tilastollisesti enemmän kasvainsairauksia

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s