Metsästyskoirat | Noutajat

Kaikki noutajarodut on jalostettu metsästyskoiriksi. Noutajilta vaaditaan paljon erilaisia ominaisuuksia. Koira, jolla on kaikki palikat kohdallaan on arvokas metsästyskoira. Kullakin metsästäjällä on kuitenkin omat tapansa ja tarpeensa metsästää.

Ne ominaisuudet, jotka tekevät noutajasta hyvän metsästyskoiran, tekevät siitä myös soveltuvan niin moneen muuhun käyttöön.

Noutajat ovat koirarotuja, jotka ovat erikoistuneet pienriistan talteenottoon sekä maalla että vedessä.

Noutavat koirat seuraavat maltillisesti metsästäjän vieressä ja tarkkaavaisena katsovat minne ammuttu riista putoaa. Kun ohjaaja antaa luvan noutaa, hakee koira ammutun riistan.

Syyttä eivät monet metsästystä harrastavat ole huolissaan noutajien käyttöominaisuuksien säilymisestä.

Metsästyslinjan koiran kasvattajien tulee olla kiinnostuneita rodun metsätysvietin käyttöominaisuuksien säilyttämisestä ja kehittämisestä. Koskaan ei saisi jalostaa metsätyslinjan koiran muita ominaisuuksia kuin niitä, jotka ovat toivottavia kyseisen rodun metsästysominaisuuksien osalta.

Nämä tarpeet luovat myös perusvaatimukset metsätyskoiralle.

Noutajien toimintasektori voi olla hyvin laaja, noutaja koirista löytyy yksilöllisiä ominaisuuksia, joita se voi käyttää kattavaan jahtiin.

Noutajilla metsästysvietti on jalostettu sopivaksi tekemään metsästystyötä yhdessä ohjaajansa kanssa. Liiallinen vietti johtaaa tilanteisiin, ettei koira pysy käyttäjän hallinnassa ja riistan talteenotto ei ole tehokasta.

Liian vähäinen vietti taas johtaa siihen, etteivät koiran metsästys ominaisuudet ja kyvyt riitä suorittamaan siltä vaadittuja tehtäviä.

Koirat joilla on tiivis ja kiihkeä haku soveltuvat erityisesti metsästykseen ryteikköisessä maastossa, kun taas nopeammat ja laajemmalla haulla etenevät koirat ovat tehokkaampia avoimilla alueilla.

Noutajakoirat tarvitsee ehdottomasti hyvän peruskoulutuksen

Alunperin noutajat kehitettiin ainoastaan metsästyskäyttöön. Vaatimuksina olivat ehtymätön noutointo yhdistettynä riistaa vahingoittamattomaan nouto-otteeseen, rakkaus vesityöskentelyyn, helppo koulutettavuus, yhteistyöhalu ja sopeutumiskyky.

Noutajat eivät ole laumakoiria ja ne sitoutuvat isäntäänsä monia muita rotuja löyhemmin. Sopeutuvaisina ne säilyttävät työskentelykykynsä usein myös isäntänsä poissaollessa.

Kahden ensimmäisen kuukauden aikana pentu oppii tulemaan toimeen koirien ja ihmisten kanssa. Tässä leimautumisvaiheessa koira kokee samaistumista sekä vanhempiinsa, että isäntäänsä.

Noutajan koulutus on johdonmukaisuutta, kärsivällisyyttä ja taitoa vaativaa työtä, jossa koiran ohjaaja joutuu löytämään koiralleen sopivimmat koulutuskeinot ja -tavat. Jotta koiran ja ohjaajan välille syntyy hyvä yhteistyö, täytyy koiraa kohdella oikeudenmukaisesti ja kannustavasti.

Metsästykseen tarkoitetun koiran on oltava isäntänsä tai emäntänsä hallinnassa ennen varsinaista metsästyskoulutuksen alkua.

Hyvin kohdeltu pentu saa positiivisia kokemuksia, jotka ovat perusedellytys sen yhteistyöhalukkuudelle ja tottelevaisuudelle tulevien jahtikausien aikana.

Noutaja rakastaa vettä ja se rypeekin kaikissa mahdollisissa lätäköissä joten siihen
kannattaa varautua, älä kuitenkaan kiellä sitä.

Harjoitusta suunniteltaessa olisi myös hyvä käydä kysellen läpi suunnitteilla olevaa harjoitusta toisen koulutustaitoisen henkilön kanssa. Olennaiset kysymykset ovat: missä, miten ja miksi. Tällöin tulee ”porukalla” käytyä läpi harjoituksen tavoite.

Yleensä, jos harjoitus ei mene toivotulla tavalla, huomaat, että ko. harjoite olisi pitänyt pilkkoa osiin. Oppiakseen asioita koira tarvitsee lukemattoman määrän toistoja.

Palkinto tai kielto on annettava heti, eikä tilanteen mentyä ohi. Palkitsemisen vastakohta on palkitsematta jättäminen.

Kouluttamattomasta noutajasta ei ole hyötyä metsälläkään

Vaikka se löytäisi riistan, palauttaminen on hyvin epävarmaa.

Kouluttamattoman koiran kanssa on vaikea liikkua ja usein käy niin, että se joutuu viettämään suurimman osan elämästään sisällä tai omalla pihalla. Vaikka noutaja sopii lapsiperheeseen, se ei sovellu lapsen koiraksi.

On ehdottomasti parempi harjoitella usein muutama minuutti kerrallaan, kuin harvoin ja hartaasti tuntitolkulla. Koiralta ei myöskään saa vaatia tehtäviä, joita sille ei ole opetettu.

Näin sattuu usein, kun metsälle otetaan mukaan lähes kouluttamaton koira ja siltä odotetaan lähes mahdottomia noutosuorituksia.

Kannattaa olla tarkkana että molemmat vanhemmat on hyviä käyttölinjan koiria, näyttelylinjaisella tai näyttely/käyttölinjan yhdistelmällä ei yleensä tee mitään metsällä.

Perusta koiran käyttökelpoisuudelle luodaan varhaisella iällä

Tärkeimmät perusasiat ovat: ehdoton paikallapysyminen myös ammuttaessa, ehdoton luoksetulo (mielellään pillillä), esineiden kantaminen sekä rajaton luottamus isäntäänsä.

Ennen näitä taitoja on turha ryhtyä varsinaisiin noutoharjoituksiin. Jatkossa sitten keskitytäänkin valmentamaan noutajaa metsästykseen tarvittavissa taidoissa.

Parhaimmillaan ja oikein koulutettuna noutajat ovat erinomaisia ja monipuolisia metsästyskoiria. Liian herkällä liipasinsormella on pilattu paljon koiria rotuun katsomatta, ajavia ja lintukoiria

Noutajien metsästystyö voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan, perinteiseen työskentelyyn laukauksen jälkeen sekä työskentelyyn ennen laukausta.

Laukauksen jälkeinen työskentely on pääsääntöisesti riistan etsimistä ja noutamista ohjaajalleen.

Ennen laukausta

Toiminta on riistan ylösajoa. Noutajat voidaan kouluttaa ajamaan ylös riistaa ampujien ulottuville.

Esimerkiksi sorsat lymyilevät usein tiukasti kaislikoissa ja ruovikoissa, josta ne eivät herkästi lähde liikkeelle.

Karkoittava koira ei saa milloinkaan rynnätä ajamaan riistaeläimen perään sen jälkeen, kun se on karkoitettu pois piilopaikastaan.

Ylösajavan lintukoiran on työskenneltävä jatkuvasti riittävän lähellä metsästäjää, että tämä pääsee ampumaan riistaa tarvittaessa.

Ylösajavat koirat ovatkin parhaimmillaan runsasriistaisella alueella, missä niiden lyhyt haku on riittävä riistan löytymiseen. Erityisen hyvin karkoittavat lintukoirat toimivat tiheissä pensaikossa, missä ne saavat riistan liikkeelle hyvin.

Laukauksen jälkeen

Noudettava riista on pääsääntöisesti linturiistaa, mutta myös tiettyjä turkisriistoja. Noutajia voidaan käyttää monissa eri jahtimuodoissa aina ulkosaariston luodoilta pohjoisen Suomen kanalintumaille.

Hyvä työmotivaatio eli metsästysvietti näkyy kestävänä työntekijänä. Koira jaksaa tehdä työtä nouto toisensa jälkeen useamman päivän peräjälkeen.

Hyvä vesinoutaja ui mielellään, ei hätäänny vedessä ja kestää kylmiä olosuhteita. Hyvä kontaktikyky, jota myös voidaan luonnehtia miellyttämishaluna, on tärkeä ominaisuus.

Sopivana annoksena sitä, ja tällaista koiraa on helppo kouluttaa.

Hyviä metsästysnoutajan ominaisuuksia ovat rohkeus, hyvä työmotivaatio, hyvät vesityöominaisuudet, hyvä kontakti- ja oppimiskyky sekä rauhallisuus passiivisessa työssä. Hyvä riistankäsittely on itseisarvo hyvälle metsästysnoutajalle.

Rohkeus näkyy kykynä mennä pahoihin paikkoihin  – esimerikkeinä kova merenkäynti, raskaat suomaastot sekä tiheät kaislikot ja risukot.

Rohkeus näkyy myös hankalan riistan kiinniotossa, kuten varikset, isot lokit, supikoirat ja minkit.

Hyvä vesityöskentely on skandinaavisen metsästysnoutajan työskentelyn peruspilari. Valtaosa noutajan työstä on vesivoittoista  järvillä ja saarissa.

Hyvällä oppimiskyvyllä varustettu koira on tietysti myös helpompi kouluttaa.

Noutajilla on oltava hyvä sosiaalinen sietokyky. Koirat työskentelevät usein yhtä aikaa maastossa, ja varsinkin seuruejahdeissa on paljon ihmisiä ja muita koiria läsnä.

Laukauksen jälkeen tapahtuva koiratyöskentely on metsästysetiikan kannalta parhaiten hyväksyttyä koiratyötä.

Riistanhoitotyötä noutajan avulla

Jokainen vastuullinen metsästäjä tekee mahdollisuuksiensa mukaan riistanhoitotyötä.

Rauhoittamattomien lintujen pyynti on oikein tehtynä hyvää riistanhoitotyötä. Isojen lokkien ja varisten pyynnissä on asiansa osaava noutaja kumppani vailla vertaa.

Pienpetojen pyynti, varsinkin vieraslajien kuten minkki ja supikoira, on tekevät tutkimutesten mukaan erityisen paljon vahinkoa pesimäaikana luonnonvaraisille eläimille.

Saariston pienillä pesimäluodoilla on minkin vainuava noutaja verraton apulainen. Supikoirien pyynti iltahämärissä on hyvin tehokasta koulutettujen koirien avulla.

Pienpetojen pysäyttämiseen vaaditaan koiralta hyvää petoterävyyttä.

Saaliin löytäessään koiran on pidettävä saalis aloillaan ja ilmaistava se ohjaajalleen, joka lopettaa saaliseläimen.

Supikoira pysyy useimmiten hyvin aloillaan, jos koira riittävän ärhäkästi sitä häiritsee.

Minkki taas usein piiloutuu koiran ahdistamana esimerkiksi ison kiven alle, josta se voidaan ajaa esille ja ampua haulikolla.

Noutajilla esiintyviä sairauksia

Kaikissa noutajaroduissa esiintyy lonkkavikoja.

Kuitenkin raskaammilla roduilla, labradorin ja kultaisilla noutajilla on jonkin verran enemmän taipumusta sairauteen kuin muilla.

Lonkkavikaa muistuttava luustosairaus eturaajoissa on kyynärnivelen osteokondroosi. Nämäkin ovat yleisempiä labradorien ja kultaisilla noutajilla. Kasvuaikana nivelpinnasta voi murtua pala ja aiheuttaa ontumista.

Noutajilla voi esiintyä myös silmäsairauksia, kuten kaihia.

Nuoret, noin puolivuotiaat koirat sairastuvat äkillisesti kuumeeseen ja koviin niskakipuihin. Sairaus saadaan yleensä kuriin ja parannettua kortisonihoidolla.
Taudin yhteys vanhemmiten kehittyvään reumaan on vielä epäselvä.

Kiharakarvaisilla noutajilla, niin kuin satunnaisesti myös muilla noutajaroduilla, esiintyy epilepsiaa. Sairaus puhkeaa yleensä ennen kolmen vuoden ikää. Viitteitä perinnöllisyyteen on.

Sileäkarvaisilla noutajilla esiintyy tilastollisesti enemmän kasvainsairauksia

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.