Valkohäntäpeurojen määrä kasvanut hurjasti Turun seudulla – lajin yksilöt harhailevat entistä useammin myös Turun keskustassa

Tapaus ei ole ainutkertainen, sillä hirviä nähdään Turun keskustassakin silloin tällöin. Viimeksi hirvi jolkotti yli suojatien Tukholmankadun ja Ruissalontien risteyksessä.

Riistasuunnittelija Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimistosta sanoo hirvien ilmestyvän taajamaan sattuman kaupalla.

Jotkut yksilöt harhautuvat Turun keskustaan ja toivomme aina, että ne löytävät tiensä pois sieltä yön viimeistään yön tunteina. Silloin tällöin poliisi joutuu niitä lopettamaan, mutta sellaisen poliisioperaation järjestämisessä on riskinsä, Hermansson kertoo.

Hän viittaa siihen, että kun taajamassa yritetään piirittää hirvi ja otetaan aseet esiin, on toiminnassa vähintään yhtä suuret riskit ympäristölle kuin alkuperäisessä uhassa eli hätääntyneenä harhailevassa hirvessä.

Hirviä asuu hyvin lähellä taajamaa, muun muassa Hirvensalossa, Kakskerrassa ja Piikkiössä, joissa niitä kaadetaan joka syksy pyyntiluvan puitteissa. Hirviä on Hermanssonin mukaan Turun seudulla välillä enemmän, välillä vähemmän, mutta pienempien hirvieläinten määrä kasvaa koko ajan.

Metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja on alueella vuosi vuodelta enemmän ja metsästäjät hakivatkin kaudeksi 2018-19 ennätysmäärän valkohäntäpeuran pyyntilupia, peräti 22 prosenttia enemmän kuin edelliseksi sesongiksi.

Haetulla lupamäärällä oli mahdollista ampua noin 19000 valkohäntäpeuraa.

Metsäkauris on vakioasukas Turun taajamametsässä ja välillä ihan haitaksi asti. Valkohäntäpeurojen määrä on tosiaan kasvanut räjähdysmäisesti 10-20 vuodessa.

Nekin elävät reunataajamien metsissä ja puistoissa. Valkohäntäpeuroja eksyy silloin tällöin keskustaan, mutta sekin on lähinnä sattumaa, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson toteaa.

Hirvieläimet

Hirvi:

Ruumiin pituus jopa 300 cm, säkäkorkeus 170–210 cm, elopaino sonneilla jopa 600 kg. Esiintyy koko maassa; tiheys vaihtelee suuresti johtuen lähinnä laidunmaista sekä verotuksen suuntaamisesta.

Ravintona vuodenajan mukaan vaihdellen puiden ja pensaiden oksat sekä versot mm. haapa, pihlaja, pajut ja koivu, etenkin talvella lisäksi mänty ja kataja.

Metsäkauris:

Säkäkorkeus 65–75 cm, pituus 90–130 cm, paino 15–35 kg. Manner-Suomen kanta noin 20000 yksilöä, tiheimmät kannat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa.

Ravintona kesällä ruohovartiset kasvit, muina aikoina lisäksi varvut, puiden ja pensaiden oksat sekä versot, marjat ja sienet.

Valkohäntäpeura:

Säkäkorkeus 90–110 cm, ruumiin pituus 150–180 cm. Pukin paino jopa 130 kg, naaras 40–80 kg. Esiintyy verraten yleisenä Hämeessä, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Ravinto vuodenajasta riippuen ruohovartiset kasvit, oraat, puiden ja pensaiden versot ja varvut. Talvella mm. mustikka ja kataja tärkeitä.

Lähde: Valkohäntäpeurojen määrä kasvanut hurjasti Turun seudulla – lajin yksilöt harhailevat entistä useammin myös Turun keskustassa | Turkulainen

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.