Telkkä (Bucephala clangula)

Telkkä (Bucephala clangula) on koko Suomessa yleinen, pienehkö sukeltajasorsa.
Koiraan juhlapuku on helposti tunnistettavan mustavalkoinen, ja sillä on valkea täplä poskessa. Naaras on vaatimattoman harmaankirjava ja sillä on ruskea pää.

Pistävän keltainen silmä on syynä lajin englanninkieliseen nimeen goldeneye.

Suomeksi telkkää on kutsuttu vanhastaan myös sotkaksi. 1900-luvulla vakiintuneessa linnunnimistössä sotka-nimitystä käytetään kuitenkin Aythya-suvun sorsalinnuista. Kalevalassa maailma syntyy, kun Ilmattaren polvelle pesineen sotkan seitsemän munaa särkyvät. Runon sotkan tulkitaan tarkoittavan nimenomaan telkkää.

Elinympäristö

Telkän vaatimukset elinympäristön suhteen ovat hyvin väljät, se viihtyy kaikenlaisissa vesistöissä.

Tärkeintä on, että lähistöllä on tilava puunkolo tai pönttö pesäpaikaksi.
Ulkosaaristossa ja puuttomilla tunturialueilla telkkä on kuitenkin pesivänä harvinainen. Suosituimpia pesimäpaikkoja kaislikkoiset ja ruohostoiset, matalat järvet sekä suvannot ja lahdelmat

Ravinto

Äyriäiset, hyönteiset ja nilviäiset. Sukeltaa usein ravintonsa.

Näppäränä sukeltajana telkkä käyttää monipuolisesti ravinnokseen veden selkärangattomia. Se syö mielellään sudenkorennon ja vesiperhosen toukkia sekä nilviäisiä.

Pesiminen

Telkkä on kolopesijä. Se munii pesii onttoihin puihin vanhaan palokärjen koloon tai sille asetettuun pönttöön. Ihminen on pitkään rakentanut pönttöjä telkälle, aluksi kerätäkseen munia ravinnoksi, nykyisin useimmiten pyyteettömästi.

Koko telkkä kannasta liki 60 % pesii Suomessa.

Telkkä on aikaisimpia meille muuttavia vesilintuja. Sitä näkee soitimella jo ensimmäisten sulapaikkojen ilmaantuessa. Koiraat mittelevät vettä roiskien, niskojaan nakellen ja kurottaen, edestakaisin lentäen ja omalaatuisesti naristen. Naarastaan ne puolustavat kiihkeästi.

Aikaisina keväinä muninta voi Etelä-Suomessa alkaa jo maaliskuun lopulla, mutta tavallisesti vapun tietämissä. Viimeiset pesueet munitaan kesäkuussa.

Vesistö saattaa olla vielä jäässä, kun naaras aloittaa muninnan. Koiras ei hoida poikasia, vaan lähtee omille teilleen haudonnan alettua.

Munii huhti–toukokuussa 6–12 munaa. Naaras hautoo, haudonta-aika 27–32 vrk.
Haudonta alkaa vasta, kun kaikki munat on munittu, ja naaras hautoo noin neljä viikkoa. Poikaset kuoriutuvat lähes yhtäaikaisesti. Ne ovat väriltään tummanruskean ja valkoisen kirjavia, valkoposkisia.

Poikaset viipyvät pesässä 1–1,5 vrk ja lähtevät pesästä tavallisesti aamulla hyppäämällä. Naaras houkuttelee poikaset hyppäämään pesästä kutsumalla niitä maassa pesäpuun juurella.

Toisinaan pesä voi olla kaukana metsässä, josta emo johdattaa poikaset apostolin kyydillä järvelle. Telkkä pesii miltei millaisen järven äärellä tahansa.

Telkkä on tunnettu loispesijä, joka voi munia myös toisten telkkänaaraiden pesiin. Tällä se pyrkii parantamaan lisääntymismenestystään. Naaras puolustaa vesiään kiivaasti muilta poikueellisilta naarailta. Mieluisat vedet eivät suinkaan aina ole niitä, joiden ääressä naaras on hautonut. Matkaa poikastenkasvatusjärvelle voidaan taittaa pitkään, jopa metsien läpi.

Poikaset etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät aluksi poikueena naaraan seurassa. Puolikasvuiset poikaset elävät yksinään.

Poikaset oppivat lentämään 2 kk:n ikäisinä.

Paino: 450–600 g
Levinneisyys: Koko maa
Lisääntyminen: 8–11 munaa
Pyyntiajat: 20.8. klo 12.00- 31.12.2015

Saalismäärät: katso RKTL:n sivuilta

Ääni

Muutto

Pääosin yömuuttaja.

Pieni osa talvehtii Suomessa, mutta pääosa muuttaa syys–marraskuussa Itämerelle, Pohjanmerelle sekä Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Karaistunut laji, palaa Suomeen ensimmäisten muuttolintujen joukossa maalis–huhtikuussa.

Metsästys

Vaikka telkkä on ollut vuosia sinisorsan ja tavin jälkeen pyydetyin vesilintu, pyyntimäärät ovat laskeneet huimasti. 1990-luvun puolivälissä saalismäärät huitelivat 118 000 linnussa, mutta määrä on romahtanut 2000-luvun aikana alle puoleen. Muutos on tapahtunut metsästäjien saalismieltymyksissä, sillä telkän parimäärässä ei ole tapahtunut muutoksia.

Telkkää pyydetään muiden sorsien tavoin. Passipaikka valitaan ruokailupaikan tai lentoreitin läheisyydestä. Myös lumipuvussa tehtävä merilinnustus on yksi telkän pyyntimuoto.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.