Riistakamerat paljastavat sorsan pesien ryöstäjät

Suomen sorsakannat ovat taantuneet ja erityisen voimakas tämä ilmiö on rehevillä vesillä. Yhdeksi syyksi epäillään kasvanutta saalistuspainetta.

Luontaisten petolajien ohella vieraslajit minkki ja supikoira viihtyvät molemmat vesistöjen äärellä ja voivat tuhota sorsien pesiä. Boreaalisilla sisävesillä sorsan pesien tuhoja on tutkittu kuitenkin vähän.

Maailmalla pesätutkimuksissa on yritetty tunnistaa munarosvot yleensä pesän ympäriltä löydetyistä jäljistä, munan kuorista tai tekomuniin jääneistä hampaan jäljistä.

Nämä menetelmät ovat kuitenkin epävarmoja.

Petolajien jälkien erottaminen toisistaan voi olla haastavaa, mikäli pesälle nyt ylipäätään jää jälkiä.

Useamman eläinlajin käynti pesällä tekee alkuperäisen pedon tunnistamisen mahdottomaksi.

Riistakameroita hyödyntämällä pesärosvot voidaan tunnistaa luotettavasti, sillä kamerat paljastavat oikeat syylliset armotta.

Pesäpredaatiota on käytännöllistä tutkia keinopesillä, sillä oikeita sorsan pesiä on erittäin vaikea löytää.

Keinopesä ei vastaa täysin oikeaa pesää, mutta ne paljastavat pesillä käyvät lajit sekä mahdollistavat alueiden väliset vertailut.

Keväällä ja kesällä 2017–2018 seurasimme Helsingin yliopiston Kosteikkoekologian ryhmässä riistakameroilla lähes kahdensadan sorsan keinopesän kohtaloa.

Tutkimuksessa keinopesillä matkittiin munimisen alkuvaihetta, jolloin sorsaemo käy pesällä munimassa, mutta ei vielä haudo.

Varislintujen osuus pesätuhoista korostui sekä Evolla että Maaningalla.

Harakka ja varis olivat ahkerimmat pesärosvot. Toisinaan harakat eivät rosvonneet pesiä heti, vaan jättivät munat koskematta ja jopa peittelivät ne.

Närhet tuhosivat etenkin metsäpesiä.

Supikoira ryöväsi pesiä molemmilla alueilla ollen kolmanneksi yleisin pesätuholainen.

Kotoperäisistä nisäkkäistä näädät rosvosivat pesiä varsinkin Evon metsämaisemassa. Monella pesällä kävi useampi petolaji rouskuttelemassa munia, joten pelkkien jälkien perusteella lajien määrittäminen olisi ollut hyvin vaikeaa.

Sekä varislinnut että nisäkkäät saattoivat myös hakea munat jättämättä pesälle mitään jälkiä tutkijan tulkittavaksi.

Vieraslajien runsas esiintyminen pesäkameroissa Maaningan arvokkaiden lintujärvien rannoilla on huolestuttavaa.

Kovasta metsästyspaineesta huolimatta supikoiria näkyi kameroissa usein, mikä osoittaa kuinka vaikeaa lajista on päästä eroon rehevillä järvillä.

Evon alueella tehtiin supikoirien tehopyyntiä ennen toista koevuotta. Supikoirien osuus Evon pesätuhoista laskikin toisena vuotena, joten tehopyynnillä mahdollisesti onnistuttiin vaikuttamaan alueen supikoirakantaan.

Kameroihin tallentui myös useampi kotikissa, jotka eivät syöneet munia, mutta voivat olla uhka hautovalle emolle.

Riistakamerat osoittavat, että vieraspedot löytävät sorsan pesät hyvin ja ovat vakava uhka sorsien lisääntymisaikana.

Lähde: Riistapäivät 2019: Riistakamerat paljastavat sorsan pesien ryöstäjät – Eräluvat

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s