Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa

Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun. Jahdilla ennaltaehkäistään paikallisia metsä- ja peltovahinkoja.

Alkuperäislajistoomme kuuluvan euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan.

Riistakeskuksen mukaan Länsi-Lappiin on ilmeisesti vaeltanut euroopanmajavia Ruotsin puolelta.

Tiettävästi Luosujoella, Kesänkijoella ja Äkäsjoella Kolarin Äkäslompolon yläpuolisilla vesillä on jo lisääntyvä kanta.

Euroopanmajavia on mahdollisesti myös Pellonjärveen laskevissa vesistöissä. Parhaat edellytykset euroopanmajavakannan vahvistamiseen on riistakeskuksen mukaan Lapissa, jossa valtio on laajoilla alueilla ainoa maanomistaja.

Majavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein. Niiden perusteella Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta.

Luken euroopanmajavan kanta-arvio on koko maahan vähintään 2 400 yksilöä, mutta kannan koko saattaa olla yli 3 000. Viime vuonna lajia metsästettiin 181 yksilöä.

Lajin levinneisyyden ydinalue on Satakunnassa.

Suomessa on myös vieraslaji, kanadanmajava. Kanadanmajavaa metsästetään maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla.

Maassa on kahta majavalajia, mutta pitkällä tähtäimellä majavakantojen hoidossa pyritään euroopanmajavan suosimiseen. Kanadan majavaa ei ole tavattu Lapissa.

Tärkeintä majavavahinkojen ennaltaehkäisyssä on tarkkailla kesäaikana kannassa tapahtuvia muutoksia ja mitoittaa majavan metsästys niin, että mittavilta vahingoilta vältytään.

Majavan metsästys alkaa aina 20. elokuuta ja jatkuu seuraavan vuoden huhtikuun loppuun asti. Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja.

Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja samalla ehkäistään vahinkoja. Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista. Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään turkis ja liha.

Pioneerilajina majavat pystyvät muokkaamaan elinpiiriään mieleisekseen veden kulkua patoamalla. Vedennostosta hyötyvät myös monet metsänelävät elinolojen monipuolistuessa.

Vesi- ja kanalinnuille syntyy arvokkaita kosteikkoympäristöjä, joissa ravintohyönteiset viihtyvät- Järveen tai lampeen liittyvästä tulva-alueesta muodostuu kevätkutuisten kalojen lisääntymispaikka.

Majavan kaatamat puut sekä tulvivat tie-, metsä- tai peltoalueet aiheuttavat paikoin maanomistajille taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla Lapissa 15.6–15.9. Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa.

Lähde: Majavajahti jatkuu huhtikuun loppuun, Lapissa tavattu vain euroopanmajavaa – Pohjolan Sanomat

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.