A-vitamiini on immuunipuolustukselle ja alkion kehitykselle tärkeä

Vitamiinit ovat välttämättömiä kasvulle, kehitykselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Jos vitamiineja ei saa riittävästi, uhkana ovat puutostaudit. Niukka saanti voi myös lisätä riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin.

Monipuolinen ruokavalio takaa riittävän vitamiinien saannin. Suomalaiset saavat keskimäärin tarpeeksi vitamiineja ravinnosta. D-vitamiinia on ravinnossa vain harvoissa elintarvikkeissa luonnostaan riittävästi, suomalaisilla on tarvetta kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin  saatiin ruokavaliossa.

Vitamiineiksi luetaan 13 yhdistettä ja ne ovat joko vesi- tai rasvaliukoisia. Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat maksaan ja rasvakudokseen, kun taas useimmat vesiliukoiset vitamiinit erittyvät nopeammin kehosta.

Tehokkaan vastustuskyvyn kannalta välttämättömiä, tarvittavia vitamiineja ovat A-vitamiini, B-ryhmän vitamiineihin kuuluva foolihappo, B6-, B12, C, D- ja E-vitamiinit.

A-, D-, E- ja K- vitamiinit ovat rasvaliukoisia. Rasvaliukoiset vitamiinit liukenevat rasvaan, ovat melko kestäviä ruoanvalmistuksessa ja ne varastoituvat elimistöön.

A-vitamiini

A-vitamiini on yleisnimitys useille saman biologisen aktiivisuuden omaavalle molekyylille. Rasvaliukoiset retinoidit esiintyvät luonnossa kolmena fysiologisena muotona; retinolina, retinaalina ja retiinihappona ja niitä yhdessä sanotaan A-vitamiiniksi.

Betakaroteeni on A-vitamiinin esiaste, jonka elimistö voi muuttaa A-vitamiiniksi, mutta vaatii sinkkiä vapautuakseen maksasta.

Verenkierrossa A-vitamiini sitoutuu kahteen proteiiniin, jossa se kuljetetaan kohdekudoksiin kuten verkkokalvoon, ihoon tai kiveksiin.

A-vitamiinia tarvitaan kasvuun ja kehitykseen, immuunipuolustukseen, iholle ja limakalvoille.

A-vitamiini yhdessä sinkin kanssa säätelee ihon kosteustasapainoa. Ihmiset, joiden iho kuivuu herkästi, kannattaa tarkastella ruokavalionsa A-vitamiinin lähteitä.

A-vitamiinia saa riittävästi monipuolisesta ruoasta.

Vitamiinien tarve vaihtelee yksilöllisesti

Jos ruokavalioon ei kuulu eläinperäisiä lähteitä kuten maksaa ja kananmunaa, kannattaa lisätä näiden käyttöä tai kokeilla A-vitamiinilisää, koska arvion mukaan 40 prosentilla eurooppalaisesta väestöstä kasviperäiset karotenoidit eivät muunnu hyvin A-vitamiiniksi (retinoliksi) elimistössä.

Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A-, D-, E- ja K -vitamiinit. Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat kudoksiin.

A-vitamiinilla on laaja-alainen merkitys kehon puolustusjärjestelmän toiminnalle. A-vitamiinia ja sen aineenvaihduntatuotteita tarvitaan puolustusjärjestelmän normaalin toiminnan ylläpitämiseen.

A-vitamiini ylläpitää ihon ja limakalvojen normaalia toimintaa sekä eheyttä, niiden toimiessa kehon luontaisen puolustusjärjestelmän ensilinjana infektioita vastaan. Lisäksi se vaikuttaa luontaisen puolustusjärjestelmän syöjäsolujen toimintaan.

A-vitamiinin tehtäviin kuuluu käytännössä kaikkien solujen erikoistuminen, kasvu ja ylläpitö.

Esimerkiksi epiteelisolujen kasvu ja ylläpito tapahtuu kofaktoritoiminnan seuraksena ja puutoksesta seuraa sarveiskalvon, keuhkojen, ihon ja suolen limakalvojen keratinisaatiota, sekä limaa erittävien solujen vähenemistä.

A-vitamiini osallistuu myös alkion kehitykseen, sisäelinten muodostumiseen, immuunipuolustuksen normaaliin toimintaan, normaalin näkökyvyn ylläpitoon, sekä luuston kasvuun ja uusiutumiseen ja sen puutoksesta seuraa luun resorption hidastumista. Retiinihappoa tarvitaan myös geenien transkriptioon.

A-vitamiini vaikuttaa:

  • Näkökyvyn ylläpito, etenkin hämärässä
  • Luuston kasvu
  • Pitää limakalvot kunnossa
  • Immuunijärjestelmän ylläpito
  • Anemian ja luukadon ehkäisy

A-vitamiini on myös tärkeä osa immuunivasteen ja lisääntymiskyvyn kannalta.

A-vitamiini parhaat lähteet

Maksa, nahkiainen, ankerias, bataatti, ruusunmarja ja kerma.

A-vitamiinin tärkeimmät eläinkunnan lähteet ovat voi, kananmunan keltuainen, lihatuotteet ja erityisesti maksa.

Kasvikunnassa A-vitamiinia esiintyy karoteenin muodossa antioksidanttina. Kasvikunnassa A-vitamiinia esiintyy esimerkiksi porkkanoissa, oranssissa paprikassa ja vihreissä vihanneksissa.

Mitä voimakkaamman oranssi tai tummanvihreä väri kasviksessa on, sitä enemmän se sisältää karoteenia.

Suomalaiset saavat kolmasosan A-vitamiinistaan kasviksista ja hedelmistä, kolmasosan lihasta ja lihavalmisteista ja kolmasosan ravintorasvoista ja maitovalmisteista.

  • 1 porkkana sisältää puolet aikuisen päivittäisestä A-vitamiinitarpeesta (beetakaroteenina).
  • 400 g maksalaatikkoa sisältää reilun kahden viikon tarpeen A-vitamiinia.
  • 1 muna sisältää viidenneksen päivän tarpeesta.
  • Muita hyviä lähteitä ovat punaiset ja vihreät kasvikset, kuten paprika, lehtiselleri ja pinaatti sekä maitorasvaa sisältävät elintarvikkeet, kuten voi, sekä margariinit, jotka A-vitaminoidaan.

A-vitamiinin imeytyminen

Karotenoideista muodostuu ohutsuolen solussa A-vitamiinia elimistön tarpeen mukaan. A-vitamiini imeytyy kylomikroneissa ravintorasvojen ja sappihappojen avulla.

Yleisesti suositellut A-vitamiinin saantisuositukset ovat; miehillä 900 mikrogrammaa vuorokaudessa ja naisilla ja odottavilla äideillä 800 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Odottavilla äideillä turvallinen päivittäinen annos on enintään 3000 mikrogrammaa.

Ylimäärä varastoituu maksaan ja ylimääräinen karoteeni rasvakudokseen.

Maksasta A-vitamiini vapautuu sinkkiä sisältävän entsyymin avulla.

Elimistön A-vitamiinin puoliintumisaika on 6-10kk.

A-vitamiinilla on laaja-alainen merkitys

A-vitamiinin johdannainen retinoiinihappo, toimii kehossa hormonin tavalla säädellen yli 500 geenin toimintaa.

Useat näistä geeneistä ohjaavat puolustusjärjestelmän solujen tuotantoa, lisääntymistä ja erilaistumista. A-vitamiinin puute heikentää myös hankitun immuniteetin toimintaa heikentyneen vasta-ainetuotannon kautta. Se on yhdistetty myös useisiin infektiotiloihin, kuten ripuli- ja hengitystieinfektioihin, tuhkarokkotartuntoihin.

Pitkäaikaiseen ja runsaaseen eläinperäiseen A-vitamiinin saantiin liittyy terveysriskejä, kuten sikiön kehityshäiriöt ja luuston tiheyden heikkeneminen.

Vitamiinille onkin asetettu saantisuosituksia. Raskaana oleville ei suositella lainkaan maksan syöntiä sen suuren A-vitamiinipitoisuuden vuoksi.

Puutosoireet

A-vitamiinin puutos esiintyy usein yhdessä raudanpuutoksen kanssa. Sinkin puutteessa A- vitamiinivarastoja ei kyetä käyttämään.

Vastaavasti proteiinien puutteessa A-vitamiini ei pääse kohdekudokseensa.

A-vitamiinin puutos aiheuttaa mm. hämäräsokeutta, iho-ongelmat, limakalvohäiriöt, tulehdusherkkyys, ruokahaluttomuus, kilpirauhasongelmat.

A-vitamiinimyrkytys

Oireita ovat ohimoalueiden päänsärky, fontanelleissa näkyvä aivopaineen nousu, väsymys, huimaus, pahoinvointi ja oksentelu.

Krooninen myrkytys voi syntyä käytettäessä pitkiä aikoja 15–40 mg retinolia vuorokaudessa. Toksisuuteen vaikuttavat valmisteen ominaisuudet, sillä ölypitoisten valmisteiden toksisuus on vähäisempää (kuin emulsiot ja dispersiot).

Vaikka Betakaroteeni muuntuu A-vitamiiniksi, sen käyttö suurinakin annoksina on turvallista koska muuntuminen vähenee, jos elimistön A-vitamiinivarastot ovat täynnä. Suuret annokset saattavat värjätä ihon kellertäväksi, mutta keltaisuus poistuu, kun käyttö lopetetaan.

Kategoria(t): Terveys Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.