EU ajaa asetusta, joka suojelisi luontoa ja nostaisi metsästyksen hintaa – Suomi pitää kieltoa ylimitoitettuna

EU haluaa kieltää lyijyhaulien käytön kosteikolla metsästettäessä. Tarkoituksena on suojella ympäristöä ja vähentää ihmiselle aiheutuvia terveysriskejä.

Lyijyhaulien käyttö kosteikoilla metsästettäessä halutaan kieltää koko EU:ssa. Pyrkimyksenä on estää myrkyllisen lyijyn kertyminen ympäristöön, lintuihin ja ihmiseen.

Suomi vastustaa tiukennuksia lyijyhaulien käyttöön. HS:n saamien tietojen mukaan komission varapuheenjohtaja, kokoomuskomissaari Jyrki Katainen jarruttaa esitystä, joka on etenemässä kabineteista päätöksentekoon lähiaikoina.

Komissaareista tiettävästi vain Katainen on vastahankaan.

”Komissio pohtii parhaillaan eri vaihtoehtoja. Asiasta tehdyt selvitykset ja lausunnot ovat luettavissa EU:n kemikaaliviraston sivuilla.

Tähän asiaan pitää löytää ympäristön kannalta kestävä ratkaisu, joka kohtelee metsästäjiä eri puolilla Eurooppaa tasapuolisesti ja on helposti kansalaisten ymmärrettävissä sekä viranomaisten seurattavissa”, kertoo metsästystä itsekin harrastava Katainen HS:lle sähköpostitse.

EU:ssa on valmisteltu rajoituksia lyijyhaulien käytölle jo pitkään. Kemikaalivirasto (Echa) esittää kemikaaliasetus Reachiin lisäystä, joka rajoittaisi lyijyhaulien käyttöä kosteikoilla ja niiden ympäristöissä sekä ampumaradoilla.

Rajoitusten tarkoitus on rajoittaa lyijyn aiheuttamaa maaperän ja vesien pilaantumista sekä vähentää lintukuolemia ja myös ihmiselle aiheutuvia terveysriskejä.

Suomessa närää herättää kosteikon määritelmä. Echan esityksen mukaan lyijyhaulien kielto koskisi kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen määrittelemiä alueita.

Ramsar-alueet sisältävät myös suot ja turvemaat, joita on Suomessa paljon. Käytännössä kielto tarkoittaisikin lyijyhaulien täyskieltoa metsästyksessä Suomessa.

Vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit kiellettiin Suomessa jo vuonna 1996. Metsästyslakia muutettiin lyijyn myrkyllisyyden takia, koska sorsastusalueilla veteen pudonneiden haulien oli todettu joutuvan vesilintujen vatsaan ruokailun yhteydessä.

Lyijyhauleja sisältäviä patruunoita käytetään kuitenkin edelleen esimerkiksi kanalintujen ja pienriistan metsästyksessä.

Metsästäjät vastustavat esitystä. Suomen metsästäjäliitto on pitänyt lyijyhaulikiellon laajentamista turvemaille ylimitoitettuna, koska lyijyn käyttö ei liiton mukaan aiheuta ongelmia kosteikkoalueiden ulkopuolella.

Kiellon laajentamista vastustetaan muun muassa hinnan vuoksi. Korvaavat materiaalit ovat lyijyä kalliimpia. Lisäksi lyijyä pidetään haulikossa optimaalisena materiaalina.

Lyijyttömien materiaalien käyttäminen metsästyksessä on kuitenkin yleistynyt. Korvaavista materiaaleista yleisin on teräs. Lisäksi patruunoiden täytteenä käytetään volframia ja rautaa sekä sinkkiä, tinaa ja kuparia.

Suomen riistakeskuksen mukaan lyijyhaulien käytön kieltäminen vesialueilla metsästettäessä on perusteltua. Ramsar- sopimuksen mukainen kosteikon määritelmä sen sijaan on ongelmallinen.

”Se sisältää paitsi vesialueet myös kaikki turvemaat, muun muassa suot ja soistumat, jotka ovat Suomessa metsää. Niitä on kaikkialla Suomessa. Esityksen mukaan niillä ei saisi käyttää eikä edes pitää hallussa lyijyhauleja”, kertoo riistakeskuksen apulaisjohtaja Jari Pigg.

”Suomessa Ramsar-kosteikkomääritelmän käyttäminen merkitsisi koko lailla totaalista lyijyhaulien kieltoa, lintujahdin lisäksi myös kuivalla maalla esimerkiksi jänis- ja kettujahdissa”, Pigg sanoo.

Riistakeskus esittää tilalle rajattua määritelmää, jossa kosteikko on selkeästi vettä.

”Näin saavutetaan haluttu suojeluvaikutus, se, että haulit eivät joudu vesistöön tai rantamutaan”, Pigg sanoo.

Pigg ei pidä metsästyksen saaliissa olevaa lyijyhaulia terveysongelmana: ”Haulit poistetaan riistasta, eikä niitä syödä.”

Lyijyammuksia puolustetaan myös puilla.

Kovien haulien on ajateltu aiheuttavan haittaa metsätaloudelle, sillä puuhun päätyessään ne voivat aiheuttaa ongelmia sahoilla. Tämän vuoksi Metsähallitus kielsi pitkään lyijyä korvaavien materiaalien käyttämisen maillaan. Viime syksynä Metsähallitus kuitenkin luopui kiellosta.

”Korvaavat haulit oli kielletty varovaisuusperiaatteen mukaisesti, kun ajateltiin, että puuainekseen asti päästyään kovat haulimateriaalit voivat aiheuttaa käyttöhäiriöitä sahoilla”, kertoo kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo Metsähallituksesta.

Kun haulikiellon laajentaminen tuli esille, kielto arvioitiin uudelleen. Otsamon mukaan kyse on lähinnä teoreettisesta ongelmasta.

”Haluamme olla edelläkävijöitä. Emme halua edistää lyijyn käyttöä ja päätimme, että korvaavien haulien käyttö onnistuu myös valtion mailla. Ne eivät aiheuta riskiä metsätaloudelle”, Otsamo sanoo.

Lyijy on ympäristössä myrkyllinen raskasmetalli, joka on haitallinen sekä ihmisille että eläimille.

Lyijy vaikuttaa keskushermostoon ja aiheuttaa esimerkiksi käyttäytymishäiriöitä, vaurioittaa munuaisia sekä sydän- ja verenkiertoelimistöä.

Kemikaalivirasto Echan selvityksen mukaan lyijyammuksista kertyy Euroopassa ympäristöön jopa 14 000 tonnia lyijyä joka vuosi. Lyijyammusten kieltämisellä voitaisiin välttää jopa kaksi miljoonaa lintukuolemaa, Echa arvioi.

’Lyijymyrkytykseen kuolee lukuisia vesilintuja vuosittain, kun esimerkiksi hanhet ja joutsenet sekä muut pohjalta ravintonsa keräävät lajit syövät vesien pohjalta löytyviä lyijyhauleja. Erityisen vaarallista lyijy on petolinnuille, jotka syövät haavoittuneita lintuja, joissa on hauleja.

Lyijy kertyy ravintoketjussa ja voi päätyä lopulta myös ihmisiin. Echan mukaan runsaasti riistalihaa syövillä on riski saada elimistöönsä lyijyä haulien tai lyijytäytteisten luotien välityksellä.

Suomessa riistan lyijypitoisuudet ovat vähentäneet 1980-lukuun verrattuna. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (nykyisin Ruokavirasto) mukaan lyijypitoisia luoteja käytettäessä lyijyä voi levitä riistassa ampumahaavan ympärille.

Lähde: EU ajaa asetusta, joka suojelisi luontoa ja nostaisi metsästyksen hintaa – Suomi jarruttaa muutosta – Kotimaa | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.