Vapaana juoksevat koirat ärsyttävät – moni koiranomistaja viittaa kintaalla lakipykälille

Kuollut kirjain eli laki, jota ei noudateta ja jonka rikkomisesta tuskin rangaistaan. Sellaisia ovat Kennelliiton Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerolan mukaan ainakin jossain määrin metsästyslain ja järjestyslain pykälät, joissa puhutaan koirien irtipidosta.

Hyvin monet koiranomistajat eivät niitä pilkulleen kaikissa tilanteissa ja kaikissa paikoissa noudata.

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin jotta saat luotua koiraasi hyvän suhteen ja koulutettua siitä hyvin käyttäytyvän yhteiskuntakelpoisen koiran, niin siinä ollaan rajapinnassa lakien rikkomisen kanssa.

Miten opetat koirasi noudattamaan luoksetulokäskyä viipymättä, jos et pysty päästämään sitä irti?

Hyvin käyttäytyvän koiran kouluttamisessa on kyse myös luottamuksesta.

Molemminpuolisen luottamuksen synnyttäminen ei kerta kaikkiaan onnistu, jos koira on aina taluttimessa tai fleksissä.

Ongelmallista on Eerolan mielestä se, että laista puuttuu harkintamahdollisuus.

Moni koiranomistaja kokee lait kohtuuttomiksi ja unohtaa ne siksi kokonaan.

Kun laista on tullut kuollut kirjain, koiraa pidetään irti paikoissa ja tilanteissa, joissa maalaisjärjellä ei kukaan päästä koiraansa irti. Ja irti pidetään myös koiria, jotka ovat vaaraksi muille.

Koiran kytkettynä pitämisen tulisi monessa paikassa olla selviö, ilman lakiakin. Sellaisia ovat hyvin taajaan asutut alueet, pienet puistot, kuntopolut, ladut.

Jotta lain kuolleet kirjaimet saataisiin henkiin, Eerolalla on ehdotus.

Kun näitä lakeja seuraavan kerran päivitetään, olisi syytä vakavasti pohtia, löytyisikö koirien irtipitoon liittyviin pykäliin parempi muotoilu. Voisiko taluttimessa pitämisen sijaan olla esimerkiksi määräys, että koira on oltava hallinnassa ja välittömästi kytkettävissä vuodenajasta riippumatta?

Miten paljon lain rikkomisesta käytännössä rangaistaan sakolla?

Komisario Esa Pennanen Helsingin poliisilaitokselta vastaa:

Minulla ei ole tarkkja tilastoja siitä, kuinka usein näistä kirjoitetaan sakkoja, mutta usein mennään huomautuksella. Sakon kirjoittaminen liittyy usein omistajan asenteeseen, siihen, miten hän suhtautuu kehotukseen.

Irtipitoasiassa on Eerolan mielestä läsnä koiranpitoon laajemminkin liittyvä ongelma.

Ihmiset tuppaavat valitsemaan itselleen liian vaativan koirarodun.

Rodun, jonka kouluttaminen yhteiskuntakelpoiseksi vaatii enemmän aikaa ja osaamista kuin mitä omistajilla on.

Kaksi lakia – Metsästyslaki ja järjestyslaki

  • Järjestyslaissa määrätään, että koira on pidettävä taajamassa kytkettynä.
  • Tämä ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti koirille osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.
  • Metsäslain mukaan maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.
  • Metsästyslain mukaan koiraa ei saa koskaan pitää irti toisen alueella ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa.

Järjestyslaki (2003/612), Metsästyslaki (615/1993)

Lähde: Vapaana juoksevat koirat ärsyttävät – moni koiranomistaja viittaa kintaalla lakipykälille | Vantaan Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s