Suomen metsien häviäminen huolestutti jo 1600-luvulla – 1900-luvun alussa metsiä hakattiin 50 miljoonaa kuutiometriä

Huoli metsien katoamisesta ei ollut uusi. Euroopan metsäisimmissä maissa Ruotsissa ja Suomessa oli pelätty metsien häviämistä ainakin 1600-luvulta saakka, jolloin 30-vuotisen sodan melskeissä Keski-Eurooppaan matkanneet ruotsalaiset maanomistajat näkivät, miten sikäläiset metsät olivat jo käyneet harvoiksi.

Kaskea elantonsa eteen polttavat suomalaiset olivatkin varsinaisia metsäntuholaisia.

Arvion mukaan 1600-luvulla Suomessa kaskettiin metsiä, parasta tukkipuuta, 10 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Se on aika saavutus käsipelissä, ja sen rinnalla Kemiin kaavaillun uuden sellutehtaan lisäys Suomen kuitupuun käyttöön kalpenee.

Kemin tehdas lisäisi Suomen kuitupuun käyttöä 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Vähemmän kuin puolet siitä, mitä 1600-luvun suomalaiset kaskesivat.

Suomalaisen biotalouden ensimmäinen menestystuote tervanpoltto käytti sekin puuta ronskisti. Järeää mäntytukkia kuivatislattiin tervaksi noin 10 miljoona kuutiometriä vuodessa.

Suomalaisen biotalouden ensimmäinen menestystuote tervanpoltto käytti sekin puuta ronskisti. Järeää mäntytukkia kuivatislattiin tervaksi noin 10 miljoona kuutiometriä vuodessa.

Paikallisesti metsiä käytti runsaasti myös vuoriteollisuus, joka teki tukeista puuhiiltä Suomen rautaruukkien käyttöön.

Ruotsissa rautaruukit olivat kuluttaneet metsävaroja vieläkin rankemmalla kädellä.

Nykykatsannossa puuhiilellä sulatettu ja pelkistetty rauta olisi mitä suurinta ekoa, koska se on hiilineutraalia.

Raudan ja teräksen valmistaminen kivihiilipohjaisella koksilla tuottaa neljänneksen maailman teollisuuden suorista kasvihuonekaasupäästöistä.

Kotitarvekäyttöön eli lämmitykseen ja rakentamiseen käytettiin puuta myös valtavia määriä, 12 miljoonaa kuutiota 1850-luvulla, jolloin moderni metsäteollisuus otti haparoivia ensi askeliaan.

Kun koko puunkäyttö otetaan huomioon, 1900-luvun alussa metsiä hakattiin noin 50 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna Suomessa hakattiin 77 miljoonaa kuutiota.

Vuosisadan alun tilanteeseen on muuan iso ero: nykyisin Suomen metsien kasvu lisääntyy joka vuosi 1,3 miljoonaa kuutiometriä, kun sata vuotta sitten metsien kasvu polki paikallaan tai kutistui.

Julkisessa keskustelussa on jäänyt varjoon se asia, että metsäteollisuuden puukulutus ei ole kasvanut samaan tahtiin, mitä metsien kasvu.

Palataan vielä tarkkanäköisen talousmiehen Rudenschöldin saappaiden jäljille.

Hän kulki kylistä ja kaupungeista toiseen ja näki, miten niiden lähistöltä puita oli hakattu ankaralla kädellä. Näkemänsä perusteella hän kirjoitti ensimmäisen yhtenäisen ja kattavan kuvauksen Suomen metsistä. Johtopäätös oli lohduton. Suomen metsät ovat matkalla kohti tuhoa.

1700-luvulla eläneen ihmisen pelolle metsien loppumisesta on nyt helppo hymyillä.

On armeliasta muistaa hänen tehneen arvionsa sen perusteella, mitä näki valtaväyliä pitkin liikkuessaan.

Mutta on meillä 2010-luvun ihmisillä myös houkutus tehdä vastaavia johtopäätöksiä metsien loppumisesta samalla metodilla vaikkapa junan ikkunasta maisemia katsellessaan tai mökkimatkalle ilmestyneen hakkuuaukon kokoa ihmetellessä.

Päätehakkuu tutussa maisemassa helppo huomata, mutta metsävarojen hidasta kasvua on mahdoton nähdä.

Hieman paradoksaalista on, että Rudenschöldin metsien tuhoksi ennustama sahateollisuus taisikin pelastaa Suomen metsät.

Kun puutavaraa ryhdyttiin Suomesta viemään metsänsä hakanneisiin maihin, tukin hinta alkoi 1850-luvulla nousta. Siihen saakka lähes arvottomana pidetystä metsästä tuli resurssi, jota kannatti alkaa vaalia ryöstöviljelyn eli kaskeksi polttamisen sijaan.

Metsien käytön suuntaaminen sahatavaran valmistuksen alkoi näkyä pian näkyä siihen asti Euroopan yhden köyhimmän maan syrjäisimmilläkin seuduilla.

Maa ja sen kansa kansa vaurastuivat metsien käytöllä ennen kokemattoman paljon, mutta taloudellisesti turvatussa asemassa olevan taitelija-älymystön piirissä tunnettiin romantiikan hengessä huolta.

Lähde: Suomen metsien häviäminen on huolestuttanut 1600-luvulta asti – ennen pelättiin höyrysahoja, nyt ylisuuria hakkuita – Taloussanomat – Ilta-Sanomat

Kategoria(t): Metsänhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.