Supikoira

Useimmat metsän eläimet väistävät ihmistä niin tehokkaasti, ettei niitä juuri koskaan näe. Onneksi ne jättävät jotain jälkeensä, nimittäin kakkoja.

On hauska tietää, kuka tästä on kulkenut ja kuka tässä on hetkeksi hiljentynyt. Kakoista voi myös saada paljon tietoa eläimen ruokavaliosta tai sen käyttäytymisestä.

Kevät on hyvää aikaa bongaukselle, sillä kasvit eivät vielä peitä löydöksiä. Tosin tuottajia on metsässä vähemmän, sillä pennut eivät ole vielä syntyneet. Talvella bongauksen etuna voivat olla lumeen painautuneet tassun jäljet, joita seuraamalla voi etsiä aarteita. Kesällä ja syksyllä lämpö, kosteus ja sateet saattavat hävittää kohteita.

Kakkabongausta helpottaa, jos tietää, minkälaisissa maastoissa eri eläimet tykkäävät liikkua. Polut ja metsätiet ovat antoisaa maastoa bongaukselle, sillä monet eläimet suosivat alustaa, jossa on helpompi tassuttaa.

Käymäläkulttuuria

supikoiran käymälä

Supikoirilla ja mäyrillä on käytössään käymälät. Supikoirat käyvät samassa käymälässä vuosia ja samaa käymälää voi käyttää monta eri supikoiraa samasta perhekunnasta.
Käymäläkäytännön syynä ovat varmasti hygieniasyyt, mutta myös reviirin merkitseminen.

Käymälä on sijoitettu usein näkyvälle paikalle. Mutta miksi juuri siihen? Ehkä siinä on hyvä feng shui.

Supikoiran pesät ovat hyvin siistejä toisin kuin ketun, jonka kotona on aika sottaista.
Supikoiran käymälöitä saattaa muodostua syksyisin puutarhojen kulmille, kun supikoirat tankkaavat puutarhan antimia talven varalle. Mäyrä perustaa käymälän pieneen kuoppaan.

Supikoiran vessaa luullaan usein karhun läjäksi. Mutta kun sitä tutkailee tarkemmin, voi huomata, että siinä on monta pökälettä kun taas karhun läjä on selkeä kertatuotos.

Supikoira | yle.fi.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.