Hylkeistä ja merimetsoista miljoonavahingot kalastajille – Metsästys auttaa vain hetken 20–60 minuuttia kun uusi hylje oli rysällä

Hylje- ja merimetsokannat ovat kasvaneet Itämerellä dramaattisesti 2000-luvulla, ja vahingot käyvät yhä pahemmiksi.

Hylkeet ja merimetsot aiheuttavat jopa kahdeksan miljoonan euron vuotuiset vahingot ammattikalastajille tuoreen selvityksen mukaan.

Aiemmin vahingoksi on arvioitu noin 300 000-400 000 euroa vuosittain. Ammattikalastajille aiheutuvat vahingot olisivat siten jopa 17 kertaa aiemmin arvioitua suurempia.

Nyt olemme saaneet selkeitä lukuja, jotka osoittavat hylkeiden ja merimetsojen aiheuttavan suuria ongelmia ammattikalastajille, sanoo Etelä-Suomen kalatalousohjelma ESKO:n projektipäällikkö Esko Taanila.

Yli 200 kalastajaa mukana Itämeren rannoilta

Luvut ovat peräisin laajasta tutkimuksesta, johon osallistui 219 ammattikalastajaa kuudesta maasta Itämeren alueella.

Loppuraportti julkistetaan syksyllä, mutta nyt haastattelututkimuksesta on käytettävissä alustavia tuloksia.

Kalastajat ovat puhuneet tästä jo parikymmentä vuotta, mutta meitä ei ole kuultu. Halusimme haastatella kalastajia eri puolella Itämerta, jotta viestimme olisi vahvempi, sanoo kalatalousaktivaattori Maria Saarinen Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmästä.

Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa selvittäneet kalastajien kantoja näin perusteellisesti. Mukana on Suomen ohella kalastajia Tanskasta, Virosta, Puolasta, Ruotsista ja Saksasta.

Kaikki taloudelliset menetykset huomioitiin

Yleensä kysytään vain montako kiloa kalaa katoaa.

Nyt kysyttiin enemmän kaikista taloudellisista vaikutuksista. Kuinka se on vaikuttanut kalastukseen, kuinka pyydyksiä täytyy jatkuvasti siirrellä ja kuinka jotkut alueet ovat tyhjentyneet kalasta, selvittää tutkimukseen osallistunut kalastaja Olavi Sahlstén Merimaskusta.

Ylimääräisiä kuluja kalastajille aiheutuu rikkoutuneista pyydyksistä ja lisääntyneestä työmäärästä.

Osa kustannuksista jää helposti piiloon. Kalojen kaikkoaminen hylkeiden säikäyttäminä kouraisee usein kalastajan kukkaroa syvältä, mutta vahinkoa on vaikea arvioida, huomauttaa Maria Saarinen.

Keskimäärin 20 000 euron vuotuiset vahingot yksittäiselle kalastajalle

Saaristomereltä haastateltiin 19 kalastajaa, ja kaikkien mukaan hylkeet häiritsevät kaloja. 90 prosenttia vastaajista arvioi häiriötä aiheutuvan hylkeiden ohella merimetsoista.

Hylkeistä aiheutuu keskimäärin 20 000 euron vahingot vuosittain kalastajaa kohden.

Merimetsoista aiheutuu 8 000 euron vuotuiset vahingot yksittäiselle kalastajalle, summaa Saarinen kalastajien arvioita tappioista.

Kalastajille maksettavat korvaukset eivät kata vahinkoja

Korvaus on 15 prosenttia saaliin arvosta, enintään 7 000 euroa vuodessa. Käytännössä kalastajat ovat saaneet keskimäärin vain puolet summasta.

Tutkimukseen osallistuneet kalastajat arvioivat, että hylkeillä on vakava vaikutus kalastukseen. Merimetsojen vaikutus arvioitiin huomattavaksi.

Tästä syystä monet kalastajat Saaristomerellä ovat lopettaneet, sanoo Olavi Sahlstén. Elantonsa pääasiassa kalastuksella ansaitsevien määrä on puolittunut 2000-luvulla.

Tavoite kateissa

Esko Taanilan mukaan ongelmana on liian suuriksi kasvaneet hylje- ja merimetsokannat, ja niiden sopivasta koosta puuttuva virallinen näkemys.

Molemmat lajit ovat olleet uhattuina, joten ne on päätetty suojella.

Mutta kukaan ei ole pystynyt päättämään tavoitetta, milloin niitä on riittävästi, joten kannat vain jatkavat kasvuaan, sanoo Esko Taanila.

Maria Saarisen mukaan vahingot ovat jo niin mittavia, että taloudellisesti kannattava kalastus on käynyt monessa tapauksessa mahdottomaksi. Hän pelkää pienimuotoisen rannikkokalastuksen tulevaisuuden puolesta.

Poliitikkojen on päätettävä, haluammeko meren täyteen hylkeitä ja merimetsoja vai haluammeko elinkelpoisen kalastuksen ja kuluttajille mahdollisuuden syödä kotimaista luonnonkalaa.

Uusi hylje rysässä vajaassa tunnissa

Hylkeitä ja merimetsoja on jo niin runsaasti, että niitä ei enää kykene karkottamaan pelottelemalla. Edes rysälle pyrkivien hylkeiden ampumisesta ei ole apua.

Maria Saarinen seurasi muutama viikko sitten kuinka metsästäjä oli passissa rysällä, jota hylkeet olivat aiemmin verottaneet. Kolmessa ja puolessa tunnissa ammuttiin viisi harmaahyljettä.

Yleensä kun hylkeen ampuu, tulee uusi samaan rysään viimeistään seuraavana päivänä.

Mutta kun olimme paikalla, kesti vain 20–60 minuuttia kun uusi halli oli rysällä. Metsästys voi siis auttaa hetken, mutta sillä ongelma ei ratkea, sanoo Saarinen.

Poliitikkojen onkin hänen mukaansa nyt päätettävä millaisen Itämeren ekosysteemin haluamme ja kenellä on oikeus einehtiä luonnonkaloja.

Esko Taanila huomauttaa, että on saavutettu käännekohta, jossa kalastajille maksettavat korvaukset eivät enää ratkaise pulmaa.

Vaikka kalastajat saisivat suurempia korvauksiakin, ei Itämerellä enää riitä kalastettavaa, Taanila sanoo.

Eteläisellä Itämerellä hylkeiden mukana leviävä maksaloinen on kurittanut turskia huolestuttavasti. Turskakanta voi Saarisen mukaan erittäin huonosti.

Ongelmat erilaisia Itämeren eri kolkilla

Kansainvälinen Itämeren alueen hylje- ja merimetsoprojekti haluaa lisätä tietoisuutta alueen kalastajien kohtaamasta ongelmasta.

Yleisesti ottaen hylkeet aiheuttavat suurimmat vahingot Suomessa ja Ruotsissa, kun taas merimetsoista on suurempi murhe Saksassa. On kuitenkin syytä muistaa nyt esitettyjen tulosten olevan vasta alustavia.

Loppuraportti julkistetaan tulevana syksynä Luonnonvarakeskus Lukesin luonnonvaroja ja biotaloutta käsittelevässä julkaisussa.

Artikkeli perustuu Svenska Ylen toimittaja Linus Hoffmanin juttuun Säl och skarv orsakar miljonskador för fiskare – skadorna är 17 gånger högre än man tidigare räknat med

Lähde: Hylkeistä ja merimetsoista miljoonavahingot kalastajille – ”Rannikkokalastuksella ei ole tulevaisuutta, jos emme tee mitään” | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s