Laaja hirvitalousalue ei saa maanomistajilta kiitosta – Pienen alueen suuri hirvitiheys voi jäädä huomiotta

Metsästysseura kokee, ettei se pysty ajamaan metsänomistajien etua lupamäärien vähyyden vuoksi.

Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseura on tyytymätön viime vuosina saamiinsa hirvilupamääriin.

Ennen vuotta 2012 seura on saanut lupia hakemansa määrän, mutta vuonna 2012 saadut lupamäärät romahtivat.

Silloin hirvitalousalue laajeni

Alue, johon Kuivajoen pohjoispuoli kuuluu, kattaa nyt 800 000 hehtaaria. Mukana on muun muassa Pudasjärven kunta.

Viime vuonna Luonnonvarakeskus arvioi laskentojen perusteella, että hirviä on koko hirvitalousalueella 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Sen perusteella hirviluvat on jaettu koko alueen metsästysseuroille pinta-alan mukaan.

Hirvitiheys vaihtelee kuitenkin paikallisesti

Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseura sai omakustanteisessa helikopterilaskennassa maaliskuussa 2016 tulokseksi 12,9 hirveä tuhannelle hehtaarille.

Laskennan suorittivat samat lentäjät, jotka tekevät laskentoja Luonnonvarakeskukselle.

Seura valitti Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle viime vuonna saamastaan hirvilupamäärästä. Noin 5 000 hehtaaria kattava seura haki 20 ja sai 7 lupaa.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen

Seura haki valitusoikeutta korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), joka hylkäsi valituslupahakemuksen viime viikolla.

Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseuran puheenjohtaja Reijo Kehus on päätökseen pettynyt.

Hän kokee, että hirvestys harrastustoimintana asetetaan oikeuden päätöksellä elinkeinotoiminnan eli metsätalouden edelle.

Metsästäjien näkökulmasta hirvilupien tasajako hirvitalousalueella voi olla oikeudenmukainen, mutta hirvitihentymäalueiden maanomistajien näkökulmasta asia on toinen.

Yksittäiselle metsänomistajalle hirvien laiduntaminen taimikossa voi aiheuttaa kymmenien tuhansien eurojen taloudelliset tappiot.

Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseuran alueella yksi suurimmista maanomistajista on Antti Karen. Hänellä on 360 hehtaaria metsää, josta vajaa kolmannes on taimikoita.

Hirvet koettelevat metsänkasvatuksen kannattavuutta

Parhaimmillaan hän on nähnyt maillaan seitsemän hirven lauman.

Karen ei ole hakenut taimikoidensa hirvituhoista korvauksia, sillä hän kokee korvausjärjestelmän liian byrokraattisena. Eikä hän näe, että täydennysistutuksista olisi hyötyä.

”Hirvet söisivät uudet taimet heti”, Karen sanoo.

Sen sijaan Karen suosii nykyään kylvämällä uudistamista. Kylvötaimet kasvavat tiheämpänä kuin istutustaimet ja jostain syystä hirvet suosivat muutenkin istutustaimia.

Kehuksen mukaan korvaussummat ovat minimaalisia menetyksiin nähden, jos arvokas tukkipuu menetetään.

Yksi hallinto-oikeuden perusteluista päätöksessä on, ettei metsästysseuran alueella ole raportoitu hirven aiheuttamia metsävahinkoja vuoden 2010 jälkeen.

Kehuksen mukaan korvausten hakematta jättäminen ei voi olla peruste vähäisten hirvilupien määrään alueella.

KHO:n päätöksen jälkeen hän on tullut lopputulokseen, etteivät metsästysseurat voi ajaa metsänomistajien etua, vaan metsänomistajien tulisi tehdä se itse.

”Vaikka seuroilla on kyllä maanomistajien kanssa sopimus siitä, että huolehdimme hirvikannan järkevästä koosta.”

Kehus toivoo, että jatkossa pienen alueen hirvitihentymä otetaan paremmin huomioon.

Tänä vuonna seura saikin jo 20 hirvilupaa. ”Suunta on oikea, mutta se ei ole lieventävä asianhaara KHO:n päätöksessä”, Kehus sanoo.

Lähde: Laaja hirvitalousalue ei saa maanomistajilta kiitosta – Pienen alueen suuri hirvitiheys voi jäädä huomiotta

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s