Arasta sepelkyyhkystä tuli pihojen lintu

Vielä noin 20 vuotta sitten sepelkyyhky oli arka viljelysmaiden reunametsissä ja syvällä metsäalueilla pesivä kyyhkylintu. Kyyhkyparvet tulivat keväisin viljelyksille ja hajaantuivat nopeasti pesimäalueilleen.

Sepelkyyhkyn pesän saattoi joskus löytää kuusen oksalta. Se oli harva, risuista tehty levymäinen rakennelma.

Rakennusaineita oli käytetty säästeliäästi, joten pesässä olevat kaksi munaa saattoivat pilkottaa pohjan lävitse.

Kyyhkyt olivat hyvin arkoja. Jos kulkija karkotti vahingossakaan hautovan linnun pesästä, oli seurauksena useimmiten munapesän hylkääminen.

Muualla Euroopassa kyyhkyjä pesi myös kaupungeissa. Tämä taipumus levisi hitaasti ja saavutti syrjäisen Suomen vasta vuosituhannen vaihteen paikkeilla. Kouvolassa sepelkyyhkyt ilmestyivät yleisemmin pihapiireihin 2000-luvun alussa.

Kyyhkyjen pesiminen Suomen kaupungeissa on sittemmin vahvistunut vuosi vuodelta ja nykyisin sepelkyyhky on varsin tavallinen pihalintu myös Kouvolassa.

Kaupunkiympäristö lähellä ihmistä on osoittautunut kyyhkyjen kannalta turvalliseksi vaihtoehdoksi.

Ravintoa on saatavilla puistoista ja nurmikoilta ja ihmisestä ei ole vaaraa

Myös syksyn kolmospesinnät sujuvat kaupunkialueilla paremmin kuin maaseudulla, jossa kyyhkyjen metsästys alkaa elokuun 10 päivä. Kaupungeissa pesiviä kyyhkyjä siedetään, koska niiden matalataajuinen, rytmikäs kujerrus ei ärsytä juuri ketään. Ne eivät myöskään aiheuta haittaa koristekasveille.

Kyyhkyjen pääasiallinen ravinto muodostuu erilaisista siemenistä ja tuoreista kasvin osista.

Pesänrakennusvaiheessa ne keräävät puista pudonneita kuivia oksia ja vievät niitä pesiensä rakennustarpeiksi pois nurmikoilta. Vaikka kaupunkikyyhkyt ovat pelottomia, ovat taajamien ulkopuolella ja metsäseuduilla pesivät sepelkyyhkyt yhä arkoja ja varovaisia.

Ero kahden käyttäytymismuodon välillä on jyrkkä

Sepelkyyhkyt, kuten muutkin kyyhkyt, ruokkivat poikasiaan erikoisella tavalla. Ne eivät kanna nokassaan ruokaa pesään kuten muut siivekkäät yleensä tekevät.

Kyyhkyt valmistavat ravintonesteen — niin sanotun kyyhkynmaidon — kuvussaan.

Emon saapuessa pesään työntävät poikaset sananmukaisesti päänsä emolinnun kurkkuun. Sieltä ne saavat maitomaista nestettä, jolla ne elävät koko pesäpoikasaikansa ja jonkin aikaa vielä pesän ulkopuolellakin.

Sanonta ”hyvää kuin linnun maito” on voinut saada tästä alkunsa.

Kyyhkyt munivat vain kaksi munaa kerrallaan, mutta lisääntyvät tehokkaasti. Sepelkyyhky voi pesiä kolmasti kesän aikana. Yksi kyyhkypari voi tuottaa kesän aikana jopa kuusi jälkeläistä

Juuri nyt kolmannet pesinnät ovat aluillaan. Lentoon poikaset lähtevät syyskuun loppuun mennessä. Poikaset poistuvat pesästä vasta ollessaan täysin lentokykyisiä. Emolinnut ruokkivat niitä vielä jonkin aikaa tämän jälkeenkin.

Lähde: Arasta sepelkyyhkystä tuli pihojen lintu | Kouvolan Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s