Uhanalaisen maakotkan rengastaminen

Vanhempi maakotkapari on valinnut pesäpaikakseen yhden lukuisista pesistä Kainuun alueella. Jo aiempien havaintojen perusteella tiedetään, että pesässä asustelee ainakin yksi tämän kesän poikanen.

Ihmisten rakentama tekopesä sijaitsee Vapon turvetuotantoalueen vieressä metsän reunassa, on maakotkille taattu pesintärauha. Turvesuon ympäristöluvassa on määritetty tiukat aikarajat, alueet ja liikkumiskiellot pesäpaikan lähettyvillä.

Saman maakotkaparin käytettävissä on muutama eri pesäpaikka, joista ne valitsevat vuosittain mieluisensa. Jo toista vuotta peräkkäin kyseinen pari pesii samalla pesäpaikalla.

Noin kahdenkymmenen metrin kiipeäminen pystysuoraa puuta pitkin vaatii hyvää kuntoa.

Pian korkealta laskeutuu kangaspussi naruun kiinnitettynä. Mukana pussissa tulee poikasen lisäksi vesimunaksi kutsuttu hedelmöittymätön muna. Hedelmöittymätön muna otetaan talteen, sillä siitä voidaan määrittää muun muassa raskasmetallipitoisuuksia.

Ainakin jänikset ovat tälle nuorelle kotkalle maistuneet pesästä ja pesän ympäriltä löytyneiden luiden ja karvojen perusteella.

Pääasiassa emon poikaselle pyydystämät ateriat ovat jäniksiä ja metsäkanalintuja, joiden väheneminen näkyy myös maakotkien jänispainotteiseksi muuttuneessa ruokavaliossa.

Harvinaisempia eväitä ovat aikuiset kurjet ja joutsenten poikaset. Rutonen kertoo myös kerran nähneensä siilin jäänteet maakotkan pesässä.

Muutama untuva nypättiin DNA:n selvittämistä varten ja jalkoihin kiinnitettiin metalliset tunnistusrenkaat. Sen jälkeen poikanen laitettiin takaisin naruhissiin kohti kotia.

Heinäkuussa nuori maakotkanpoikanen alkaa opetella lentoonlähtöä. Parhaimmillaan poikanen on saattanut lihoa niin paljon, että emo pitää sen muutaman päivän ruokapaastolla, jotta lentoonlähtö olisi helpompaa.

Kun siivet kantavat, lähtee nuori kotka etsimään hyviä kalastus- ja metsästysapajia.

Pesäpaikkojen sijaintia eivät yleensä tiedä muut kuin maanomistaja, paikalliset ihmiset, rengastajat sekä metsähallitus, joka koordinoi lintujen rengastamista Suomessa.

Pienimpiäkään lintuja ei tavallinen tallaaja pääse rengastamaan ilman rengastuslupia. Suurien petolintujen rengastaminen vaatii vielä erikoisluvat.

Kun kelkkailijat poistuvat merkatuilta reiteiltä, saattavat he tietämättään ajaa pesäpaikan läheisyydestä. Varsinkin alkukeväällä maakotkat ovat erittäin herkkiä kaikelle häiriköinnille.

Lähde: Näkökulma: Uhanalaisen rengastaminen – Kainuun Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s