City-kauriit poukkoilevat Kehä III:n sisäpuolella – Metsästys ja liikenne pitävät yli 200 yksilön peurakantaa kurissa Vantaalla

Kymmenen yksilön lauma laiduntaa parin kilometrin päässä Ylästön pelloilla. Peurojen ja kauriiden määrä on kasvanut huomattavasti 20 vuodessa, toteaa ylästöläinen viljelijä Pauli Lindström.

Hän näkee peuroja lähes päivittäin Vantaanjokeen rajautuvan tilansa läheisyydessä.

Kesyt eläimet tulevat pihapiiriin

Tuosta ne syövät koristeomenapuun omenoita ja livahtavat hallin taakse karkuun, kun tulen koiran kanssa pihalle.

Erikoiskaali- ja retiisiviljelyksille sorkkaeläimet aiheuttavat vain vähäistä haittaa.

Terho Oinonen Ylästön kotiseutuyhdistyksestä kertoo, että sorkkaeläimet ovat aiheuttaneet jonkin verran haittaa ylästöläisten puutarhoissa, joku on pelännyt punkkien leviämistä, mutta pääasiassa ihmiset tuntuvat suhtautuvan positiivisesti kotikulmilla käyskenteleviin sorkkajalkoihin.

Vantaan metsissä ja pusikoissa elää valkohäntäpeuroja sekä metsäkauriita, joita maallikon on hankala erottaa toisistaan.

Metsäkauris on pieni, ajokoiran kokoinen sorkkaeläin, jolla on lyhyt häntä.

Valkohäntäpeura on kaurista selvästi isompi ja sen häntä on pidempi. Molemmilla on valkoinen peräpeili.

Kauris hakeutuu usein ihmisten läheisyyteen, pihoihin ja puutarhoihin ja urbaanin miljöön pusikoihin.

Se hakee ravintoa pelloilta ja viihtyy jokilaaksoissa

Valkohäntäpeura pysyy mieluummin metsän siimeksessä.

Voi sanoa, että Kehä III:n sisäpuolella tavattu sorkkaeläin on todennäköisemmin kauris kuin peura, toteaa toiminnanohjaaja Juhani Laitinen Vantaan riistanhoitoyhdistyksestä.

Laitisen mukaan peuroja ja kauriita on liikaa etenkin Länsi-Vantaalla, jossa ne aiheuttavat liikenneonnettomuuksia.

Puutarhatuhoja syntyy erityisesti silloin, kun joku naapurustossa alkaa syöttää eläimiä.

Vantaan valkohäntäpeurakannaksi on arvioitu reilut 200 yksilöä. Viime vuonna Vantaalla kaadettiin 119 yksilöä.

Riistanhoitoyhdistyksen arvion mukaan seuraavalla metsästyskaudella tulisi kaataa 120–130 yksilöä, jos kanta halutaan pitää nykyisellään.

Peuroja metsästetään Seutulan ja Sotungin alueilla ja Hämeenlinnanväylän molemmin puolin.

Näillä alueilla metsästysseurat myös ruokkivat eläimiä.

Ruokintapaikan tarkoitus on ohjata eläimet pois valtaväyliltä

Lisäksi niiden tuntumassa tapahtuva metsästys mahdollistaa sen, että kannasta saadaan poistettua juuri halutut yksilöt, Laitinen kertoo.

Ruokinnan lopettaminen ei hänen mielestään vähentäisi eläinten määrää. Ne hakeutuisivat vain enemmän pihoihin ja puutarhoihin.

Eivät ne nälkään kuolisi.

Vantaan riistanhoitoyhdistys sai viime vuonna poliisin kautta 163 tehtävää, jossa liikenteessä loukkaantunut peura tai kauris piti jäljestää tai lopettaa, tai eläimen ruho kuljettaa pois.

Se tarkoittaa, että peura- tai kauriskolareita sattui Vantaalla keskimäärin lähes joka toinen päivä.

Todennäköisesti kaikkia ei edes ilmoiteta poliisille, Laitinen sanoo.

Autoilijan velvollisuus on ilmoittaa vaikka ajoneuvo olisi säästynyt vauriotta. Loukkaantunutta eläintä ei saa jättää maastoon. Vastaavia hirvionnettomuuksia oli ainoastaan 12.

Lähde: City-kauriit poukkoilevat Kehä III:n sisäpuolella – Metsästys ja liikenne pitävät yli 200 yksilön peurakantaa kurissa Vantaalla | Vantaan Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s