Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt

Kiivain linnunlaulusesonki on Lapissa nyt. Tai olisi normaalisti. Linnut laulavat eniten pesimisaikaan. Tänä vuonna siivekkäät ovat olleet hieman tavallista aikaisemmassa, ja monilla on jo poikaset pesässä.

Silti sirkuttajia riittää vielä. Tavallisimmin linnunlaulu on koiraan kutsuhuuto naaraalle, sanoo BirdLifen tiedottaja Jan Södersved.

Laulun tarkoitus on kertoa naaraille, että täällä olisi hyvä pesäpaikka ja komea koiras tarjolla. Samalla laulu viestii muille koiraille, että tämä reviiri on varattu, pysykää kaukana.

Suomessa laulavat yleensä vain koiraslinnut, eikä kukaan vastaa sävelmään. Maailmalla sen sijaan on paljonkin lajeja, jotka harrastavat koiraan ja naaraan duettoja.

Suomessa elää parikymmentä lintulajia, joista naaraan tiedetään joskus vastanneen laulamalla. Mutta yhdellekään lajille se ei ole täällä tyypillistä.

Varsinaisen laulun lisäksi linnuilla on erilaisia kutsu- ja huutoääniä, joita ne käyttävät esimerkiksi varoittaakseen toisiaan uhkaavasta vaarasta.

Yleisimmin linnut musisoivat aikaisin aamulla

Silloin ilma on usein kuulas ja tuuli heikkoa. Näissä olosuhteissa ääni kantaa hyvin: pikkulinnun laulu voi kiiriä satojen metrien, jopa kilometrien päähän.

Jos sää on tuulinen ja sateinen, linnut ovat hiljaa.

On turha laulaa, jos ääni ei kuulu mihinkään, Södersved perustelee.

Jotkin linnut, esimerkiksi rastaat, ovat erikoistuneet laulamaan iltahämärissä. Erilaisella päivärytmillä ne välttävät kilpailua.

Keskipäivällä linnut hiljenevät

Sen aiheuttaa voimakkaampi, esimerkiksi liikenteestä johtuva taustamelu, mutta myös toinen, tärkeämpi syy: hyönteiset liikkuvat vilkkaimmin keskellä päivää.

Silloin ei ehdi laulaa, koska on keskityttävä syömiseen.

Lapin yleisimmiksi linnuiksi pajulinnun, peipon, järripeipon, vihervarpusen, punakylkirastaan ja harmaasiepon.

Näiden lintujen yleisyyttä selittää se, että niille kelpaavat monenlaiset asuinympäristöt. Esimerkiksi tuikitavallinen talitiainen ei mahdu Lapin viiden, tuskin edes kymmenen tavallisimman lintulajin joukkoon.

Talitiainen liikkuu ihmisten lähellä, siksi sen määrä tuntuu suurelta. Tavallisimpia lintuja ovat kuitenkin ne, joille kelpaavat asuinpaikaksi sekä pihapiiri että metsä.

Yleisesti ottaen lintujen tunnistaminen on helpompaa ulkonäön kuin äänen perusteella. Sekin riippuu kuitenkin ihmisestä ja siitä, millä tavalla tämä oppii.

Musikaaliset ihmiset saattavat oppia lintujen ääniä hyvinkin helposti. Heille tarvitsee vain osoittaa joitain piirteitä laulusta, ja he saavat siitä heti kiinni, Jan Södersved sanoo.

Järripeippo on yksi äänen perusteella helpoimmin tunnistettavia lintuja, arvioi Ismo Kreivi. Sen laulu on yksinkertaista surinaa.

Monien ennen tavallisten lintulajien määrä on laskenut Suomessa hälyttävästi muun muassa maatalouden ja sitä myötä sopivien elinympäristöjen vähenemisen vuoksi.

Varpunen on hävinnyt monin paikoin. Räystäspääskyjen määrä on vähentynyt 85 prosenttia 80-luvulta.

Musertavinta lasku on kuitenkin peltosirkuilla: niitä on jäljellä 80-luvun määristä enää yksi prosentti.

Kun aloittelin lintuharrastusta pikkupoikana Ylitorniolla, peltosirkkuja oli joka kulmalla. Nyt en muista, koska olisin viimeksi kuullut sen laulavan.

Äänitestin linnut järjestyksessä: järripeippo, metsäkirvinen, pajulintu, peippo, punakylkirastas, harmaasieppo.

Linnunlaulu miellyttää korvaa

Lintujen sirkutus kuulostaa ihmiskorvaan mukavalta, koska luonnon äänet kertovat meille elämän jatkumisesta. Luonnon kiertokulku edustaa pysyvyyttä ja se voidaan kokea siksi lohdullisena. Monelle linnunlaulusta tulee mieleen myös mukavia muistoja.

Mieltymys luonnon ääniin on universaalia. Niihin ei yleensä sisälly kulttuurisesti hankalia tai ristiriitaisia elementtejä.

Lintujen ääntely on myös äänitasoiltaan rauhallista ja osin ennakoitavaa. Kovia ja äkillisiä ääniä ei koeta miellyttäviksi, koska ne voivat aiheuttaa hätkähdysreaktion ja pitkään jatkuessaan myös lisätä stressiä.

Linnunlaulu esimerkiksi wc-tilojen taustamusiikkina saattaa herättää hämmennystä, koska ääni on tilassa, johon se ei luonnostaan kuulu.

Lähde: Tietokirjailija, melututkija Outi Ampuja

Lähde: Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt – Kokeile tästä, tunnistatko Lapin yleisimmät linnut – Lapin Kansa

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.