Pantahirvien keilaustiedot paljastivat paljon – vasat syntyivät suolle toukokuun alussa

Maanmittauslaitoksen laserdata on kaikkien käytettävissä. Uusia käyttökohteita löytyy koko ajan. Laserkeilausta on viimeisen kymmenen vuoden aikana käytetty erityisesti metsänarvioinnissa ja maastokartoituksessa.

Kolmiulotteista tietoa tuottavan keilauksen avulla Suomen pinta ja sen yläpuolella kasvavat metsävarat on määrä kartoittaa vuoteen 2017 mennessä.

Tämän keilaushankkeen sivutuotteena tuotetaan erittäin tarkkaa tietoa riistaeläinten elinympäristöjen rakenteesta.

Metsän rakennetta kuvaavat muuttujat kuten latvuston tiheys tai aluskasvillisuuden määrä kertovat paljon siitä, kuinka paljon suojaa, pesäpaikkoja tai ruokaa jokin alue voi tietylle lajille tarjota.

Olemme esimerkiksi yhdistäneet laserkeilausaineiston pantahirviaineistoon ja mitanneet millaisessa metsässä eläin on milloinkin ollut. Tämä on antanut tietoa metsän rakenteen merkityksestä esimerkiksi hirven vasomisaikana, kertoo Melin.

Vasomisaika ja -paikka paikallistuivat

Urosten ja vasallisten sekä vasattomien naaraiden elinympäristövalinnoissa havaittiin selviä eroja, jotka korostuivat vasomisen yhteydessä.

Vasovat naaraat olivat paikoillaan kahdesta kolmeen vuorokautta toukokuun alkupuolella. Vasomisaika pystyttiin määrittämään tapahtuvaksi välillä 3.-9. toukokuuta kertoo Melin.

Synnyttäminen tapahtui suolla ja hirvivaatimet siirtyivät vasoineen pusikkoon siirryttiin heti, kun vasat pystyivät liikkumaan.

– Itä-Suomen yliopiston tutkija Markus Melin esitteli tutkimusaineistoaan vuoden 2015 Riistapäivillä Oulussa

Pantahirvien keilaustiedot paljastivat paljon – vasat syntyivät suolle toukokuun alussa | Yle Uutiset | yle.fi.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.