Valtio korvaa suden raatelemasta koirasta jopa 11 000 euroa – ei huomioi tuotto-odotuksia

Sudet tappavat kymmeniä metsästyskoiria vuosittain. Valtio korvaa koirat käypään arvoon eikä huomioi tuotto-odotuksia tai sijoitettuja kustannuksia.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan sudet tappavat vuosittain lähes 50 metsästyskoiraa.

Todellisuudessa tappojen määrä voi olla suurempi, koska kaikki eivät ilmoita koiran menetystä ja vaadi korvauksia. Toiminnanjohtaja Heli Siitarin mukaan Metsästäjäliitto saa yhteydenottoja koiransa menettäneiltä lähes joka arkipäivä.

”Koiria voi olla tapettu suurpetojen metsästyksen yhteydessä ja niitä ei korvata riistavahinkolain perusteella.

Vakuutus on ensisijainen korvauslähde, mutta jos riistavahinkolain mukainen korvaus on suurempi, erotus hoidetaan valtion varoista”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön riistatalouden erityisasiantuntija Jussi Laanikari.

Laanikarin mukaan koiran rahallisen arvon voi yleensä erikseen määrittää vakuutuksen oston yhteydessä.

Koiran rahalliseksi arvoksi eli niin sanotun henkiturvan korvausmääräksi määritetään tavallisesti pennun hankintahinta, mutta koiran arvo voi perustellusti myös nousta esimerkiksi näyttelymenestyksen tai koulutuksen myötä.

”Ministeriön käsitys on, että valtion korvausta vastaaviin korvaussummiin yltävät koiravakuutukset ovat niin kalliita, ettei niitä juuri laajasti oteta. Eläinlääkärikustannuksissakin on yleensä omavastuu.

Eri asia on tietenkin, että korvausjärjestelmän olemassaolosta tietämättömät eivät jätä korvaushakemusta.

Yhteydenottojen määrän perusteella on vaikea sanoa ovatko soittajat hakeneet tai hakemassa korvauksia vai onko kyse aiempina vuosina tapahtuneesta koiravahingosta tai jonkun läheisen kokemasta vahingosta, jonka pohjalta otetaan yhteyttä.

Yhteydenotot lienevät alkaneet vasta metsästyskauden alettua 1.8.2018. Yleensä susien aiheuttamat koiravahingot alkavat vasta koirien kiinnipitokiellon päätyttyä 19. elokuuta”, Laanikari kertoo.

Valtio korvaa susivahingoista vuosittain 200 000 euroa

Viime vuonna valtio korvasi suden raatelemia koiria yli 150 000 eurolla. Kaikkiaan susien takia valtio maksoi viime vuonna kotieläinvahinkokorvauksia 200 000 euroa. Korvausten kokonaismäärä on ollut lähes samalla tasolla kolme viime vuotta.

”Suurpetovahingoissa koiran menetys aiheuttaa poikkeuksellisen paljon mielipahaa, joten korvaamisessa on rakenne, jossa vahingonkärsijät näkevät, että muun muassa koirien saavuttamia menestyksiä otetaan huomioon”, Laanikari sanoo.

Koiravahingot koskevat pääasiassa ajavia ja pysäyttäviä sekä puuhun haukkuvia lintukoiria, joten perusarvo on määritelty näiden rotujen arvoilla.

Puhdasrotuisen koiran arvo on 1600 euroa ja sekarotuisen koiran arvo on 800 euroa.

Koirien osalta on myös otettu käypää arvoa lisäävinä elementteinä huomioon koirien menestyminen erilaisissa näyttelyissä ja kokeissa sekä kilpailuissa, hän jatkaa.

Kun susi tappaa metsästyskoiran, käyvällä arvolla tarkoitetaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lähtökohtaisesti korvattavan eläimen sen hetkistä myynti- tai ostohintaa.

Käypä arvo ei sisällä erikseen mahdollisia tuotto- tai odotusarvoja eikä siihen sijoitettuja muitakaan kustannuksia. Täten korvauksessa ei huomioida myöskään jalostusarvoa.

”Poikkeuksellisen arvokas koira on mahdollista vakuuttaa Suomessa saatavilla olevien vakuutuskorvausjärjestelmien puitteissa kuten mikä tahansa omaisuus”, Laanikari sanoo.

Kallein valtion korvattavaksi tullut koira 2010-luvulla on ollut 11 400 euron arvoinen.

Laanikarin esimerkkilaskelman perusteella puhdasrotuiselle,

  • perusarvoltaan 1600 euron koiran käyväksi arvoksi tulee 8200 euroa,

    • kun se on 1,5 vuotta vanha, metsästyskoiraksi koulutettu (2500 euroa),
    • terveystarkistettu (500 euroa),
    • näyttelyssä H-arvostelun saanut (100 euroa),
    • karhunhaukun taipumuskokeen hyväksytysti suorittanut (500 euroa) ja
    • käyttövalion arvon saanut (3000 euroa).

Tyypillinen valtion maksama korvaus on 4100 euroa puhdasrotuisesta, metsästykseen koulutetusta koirasta.

Susi syö suomenpystykorvan pihassa

Sudet tappavat määräänsä suhteutettuna eniten koiria Itä-Suomessa.

”Tähän voi osaltaan vaikuttaa se, että Itä-Suomen susireviireillä on harvemmassa hirvieläimiä, jotka ovat suden luontaista saalista.

Runsas puolet vahingoista on tapahtunut metsästystilanteissa. Suden tappamien koirarotujen jakaumassa heijastuu eri rotuisten koirien runsaus susien esiintymisalueilla”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

Kojolan mukaan suomenpystykorva eroaa muista yleisistä metsästyskoirista siinä, että se on ollut suden hyökkäyksen kohteena yleisemmin pihapiirissä kuin metsästystilanteessa.

”Havainto sopii hyvin yhteen Minnesotassa tehtyihin havaintoihin, joiden mukaan äänekkäät rodut ovat tavallisimpia suden hyökkäyksen kohteita ihmisasumusten lähellä.

Suomenajokoira on ollut Itä-Suomessa susien tavallisin kohde, mutta vain muutama prosentti siihen kohdistuvista hyökkäyksistä on tapahtunut pihapiirissä.

Norjanharmaahirvikoira on ollut vahinkotapauksissa kolmas muita rotuja yleisempi ja noin 80 prosenttia tätä rotua koskevista tapauksista on tapahtunut metsästystilanteissa.

Pihatapauksissa on useammin kuin metsästyksen yhteydessä sattuneissa kirjattu vahingon aiheuttajaksi yksinään liikuskeleva susi”, Kojola sanoo.

Koiran menetys sattuu

Rahallinen korvaus harvoin riittää korvaamaan metsästäjän panostuksen koiraan, tunnesiteestä puhumattakaan. Sudet herättävät suomalaisissa suuria tunteita.

”Joudumme päivittäin kohtaamaan koiransa menettäneitä ihmisiä. Asiantuntijana vien viestiä oikealla tavalla ja oikeaan aikaan eteenpäin siitä, mitkä ovat toimintarajamme.

Direktiivit määrittelevät, mitä kansallisesti voimme susiasiassa määrätä”, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari totesi Kauppalehden haastattelussa marraskuun alussa.

Suomen susikannan hoitosuunnitelman mukaan pienin elinvoimainen susikanta on 25 lisääntyvää paria.

”Lisääntyviksi pareiksi lasketaan sellaiset parit, joilla on arvioituna ajankohtana jälkeläistuottoa.

Suomen ja Venäjän valtakunnan rajan molemmilla puolilla elävistä lisääntyvistä pareista puolet lasketaan osaksi Suomen susikantaa”, Laanikari sanoo.

Laanikari ei ota kantaa susien sopivaan määrään.

Ministeriö arvioi laumojen määrää ja susikannan sekä laumojen elinvoimaisuutta säilymistä vuosittain Luonnonvarakeskuksen suorittaman kanta-arvion avulla.

Luke julkistaa tassuhavaintoihin, pannoitettujen susien liikkeisiin ja dna-näytteisiin perustuvan kanta-arvion vuosittain kesäkuun alussa. Kanta vaihtelee merkittävästi vuoden mittaan, minkä vuoksi Luke on kehittänyt ennustemallin kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointia varten.

”Ennustemalli perustuu suden biologiaan ja tietokonesimulaatioon, joka kuvaa parien lisääntymismenestystä, laumojen ja yksittäisten susien liikkeitä ja kuolevuuden vaihtelua maaliskuun kanta-arvion jälkeen.

Tietokonesimulaatio on kehitetty kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon ja pantasusiaineistojen pohjalta.

Pentutuoton vaihtelu pohjautuu Suomessa ja Ruotsissa kertyneeseen pantasusiaineistoon.

Kuolevuusarviot perustuvat kansainvälisiin tutkimuksiin, pantasusiaineistoon sekä Suomen susikannan aikaisempaan vaihteluun. Laumasta erkaantumisen ajoittuminen, susien liikkumisnopeus ja reviirien keskimääräinen koko pohjautuvat kotimaiseen pantasusiaineistoon”, Luke kertoo.

Mallin mukaan susikanta on tällä hetkellä noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa, mikä johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista.

Pennut muodostavat noin puolet marraskuun susikannasta. Susikannan kasvu on Luken mukaan ajankohtaan nähden luonnollista.

Erikoistutkija Samu Mäntyniemen mukaan susien lukumäärä on marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 228–311, ja kannan painopiste on läntisessä Suomessa.

Lähde: Valtio korvaa suden raatelemasta koirasta jopa 11 000 euroa – ei huomioi tuotto-odotuksia | Kauppalehti

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s