Naapurin metsä voi päätyä korvattavaksesi – ”Metsätuhoihin on varauduttu liian huonosti”

Viime vuosina suurimpia tuhoja metsiin ovat aiheuttaneet myrskyt ja kaarnakuoriaisiin kuuluva kirjanpainaja.

Melalahdessa olevan kuusimetsän vanhimmat puut ovat 150-vuotiaita. MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Heikki Rahko katselee ympärilleen ja taputtelee vankkojen puiden runkoja.

Nopealla vilkaisulla metsä näyttää voivan hyvin. Vain yhden puun rungossa on lahovaurion aiheuttama paksuuntuma.

Järeä kuusikko on kuitenkin otollinen kohde Suomen metsien viime vuosien pahimmalle tuholaiselle, kaarnakuoriaisiin kuuluvalle kirjanpainaja.

Kirjanpainaja kuivattaa puun yhdessä kesässä

Hyönteinen tekee lämpiminä kesinä useita poikueita, joten se leviää räjähdysmäisesti. Lähes 60 euron kuutiohintaisesta kuusitukista tulee polttopuuta, millä ei ole käytännössä kantohintaa, Rahko kertoo.

Viime vuosina kirjanpainaja on aiheuttanut pahoja tuhoja etenkin Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Savon metsissä. Kanta levisi nopeasti myrskyjen kaatamissa puissa.

Kirjanpainajatuhot ovat selkeästi vähentyneet parin kylmän ja sateisen kesän myötä.

Pelättävissä on, että kun seuraava myrsky pyyhkäisee kuusivaltaiselle alueelle ja siihen tulevat lämpimät kesät päälle, kanta kasvaa taas vauhdilla, sanoo johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen Metsäkeskuksesta.

Alle puolet yksityismetsistä vakuutettu

Suomessa on 20 miljoonaa hehtaaria metsää, josta 12 miljoonaa hehtaaria on yksityisessä omistuksessa.

Yksityismetsistä noin 42 prosenttia on vakuutettu jollakin tavalla. Myrskyn varalta vakuutuksia on otettu noin kolmasosalle ja hyönteisten varalta noin neljäsosalle yksityismetsistä.

Mahdollisiin metsätuhoihin on varauduttu liian huonosti. Ilman vakuutusta metsänomistaja kantaa kaikki riskit itse, sanoo MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Heikki Rahko.

Metsälain mukaan esimerkiksi taimikon tuhoutuessa metsänomistaja on velvollinen uudistamaan metsänsä.

Metsätuholaki taas velvoittaa maanomistajaa poistamaan esimerkiksi myrskyssä kaatuneet puut metsästä, jotta vältytään metsätuholta.

Maanomistaja on korvausvelvollinen, jos tuho kuten tulipalo tai kirjanpainaja riistäytyy naapurimetsään.

Silloin lähdetään käymään oikeutta siitä, kuka tuhon korvaa ja tiedämme, minkälaiset oikeudenkäyntikustannukset ovat. Tämä on yksi syy, miksi metsävakuutuksia tulisi ottaa nykyistä enemmän, Rahko perustelee.

Maanomistajan korvausvelvollisuudesta on tuore esimerkki

Syyskuussa valtio määrättiin korvamaan (Metsälehti) naapurimetsään levittäytyneen kirjanpainajan aiheuttamat tuhot niiltä osin, mitä vakuutus ei niitä korvannut.

Osa metsänomistajista voi pitää vakuutusmaksuja liian korkeina, mutta kyse voi olla myös tiedon puutteesta, sanoo Antti Pajula Suomen Metsäkeskuksesta. Esimerkiksi monet ammattimaiset metsänomistajat eivät ole vakuuttaneet metsäänsä, vaikka metsätulo merkitsee vuoden tuloista paljon.

Perheessä voi olla 100 000 euron arvoinen metsä ilman minkäänlaista vakuutusta, mutta perheen 3 000 euron arvoisessa kakkosautossa on täyskaskovakuutus.

Metsävahinko on toki harvinaisempi kuin autolle tuleva vahinko, mutta menetys voi olla kuitenkin suuri, Pajula kertoo.

Suppea vai laaja vakuutus?

Metsävakuutukset vaihtelevat yhtiöittäin. Suppein vakuutus sisältää yleensä palovakuutuksen. Seuraavalla tasolla mukana ovat myös myrskyvahingot. Laajimpaan ja kalleimpaan vaihtoehtoon sisältyvät lisäksi muun muassa hyönteis- ja eläinvahingot.

Metsävakuuttaminen on käytännössä myrskyvakuuttamista. Jos katsotaan, mihin vahinkoluokkiin metsävakuutusten korvaukset menevät, esimerkiksi hyönteisten osuus kellertää tolpissa ensimmäisen kerran kunnolla vuonna 2012.

Sitä ennen ongelmaa ei ollut, vaan ihmeteltiin myrskyjen kanssa, kertoo johtava asiantuntija Petri Mero Finanssiala ry:stä.

Metsävakuutus, maksetut korvaukset grafiikka.
Valtaosa vakuutusyhtiöiden metsävakuutuksesta maksamasta korvauksista menee myrskytuhoihin. Vuonna 2012 korvauksia maksettiin yhteensä 55 miljoonaa euroa.Finanssiala

Vakuutusyhtiöiden metsävakuutuksesta maksamat vuosikorvaukset vaihtelivat vuosina 2002–2016 muutamasta miljoonasta eurosta 55 miljoonaan. Metsävakuutusten hinnat ovat olleet viime vuosina nousussa, koska vakuutusyhtiöt ovat korvanneet etenkin myrskytuhovahinkoja.

Oma metsä kannattaa tuntea

Vakuutuksen hintaan vaikuttaa muun muassa myös se, kuinka suuren maksimikorvauksen haluaa tuhoutunutta kuutiometriä kohti ja kuinka suuren omavastuun on valmis kantamaan.

Metsänomistajan kannattaa vakuutusta hankkiessaan selvittää, minkälainen vakuutustarve omassa metsässä on.

Kannattaa miettiä, minkälainen metsä on ja minkälaisia tuhoja metsään voi tulla. Esimerkiksi paikallisia lumituhoja syntyy yleensä nuoreen metsään.

Silloin korvausperusteeksi tulee metsikön odotusarvo, jolloin puhutaan merkittävistä korvauksista, kenttäpäällikkö Heikki Rahko MTK:sta kertoo.

Lähde: Naapurin metsä voi päätyä korvattavaksesi – ”Metsätuhoihin on varauduttu liian huonosti” | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Metsänhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s