Metsästyskoira | Koiran fyysinen valmentaminen oltava monipuolista

Teksti: Silja Jokinen, fysioterapeutti, eläinfysioterapeutti
Julkaistu aiemmin Pystykorva-lehdessä 3/05 ja Belgianpaimenkoira –lehdessä 3/06

Koiria valmennetaan tehtäväänsä yhä määrätietoisemmin ja tavoitteellisemmin. Ihmisen koirille valitsemat tehtävät ovat erikoistuneita ja vaativat pitkäjänteistä koulutusta.

Aiemmin koirat saivat liikkua enemmän vapaana ja liikunta oli myös monipuolista. Koiran muu koulutus vaatii paljon aikaa ja joskus koiran fyysisestä kunnosta ja sen riittävyydestä huolehtiminen jäävät toissijaiseksi harrastuksessa.

Hyvä fyysinen kunto on useimmissa lajeissa huippusuorituksen perusedellytys

Kestävyys korostuu metsästys- ja valjakkokoirilla, sekä koirilla joiden tulee pystyä keskittymään työtehtävissä erikoisosaamiseensa koko työvuoron ajan. Agilitykoiran yksittäinen suoritus on ajallisesti lyhyt, jolloin nopeus- ja kehonhallintaominaisuudet korostuvat.

Riippumatta lajista tai harrastuksen ”vakavuudesta” on joskus hyvä pysähtyä laatimaan vuosisuunnitelma harjoittelusta.

Koirien valmentamisesta on vähän suomenkielistä materiaalia saatavilla, mutta ihmisten valmennusoppia voi soveltaa – perusperiaatteet ovat samantapaisia.

Vuosisuunnitelma voidaan jakaa peruskuntokauteen, voimaharjoittelukauteen, lajiharjoittelukauteen, kilpailukauteeen, jäähdyttelykauteen ja lepojaksoon.

Suunnitelman lähtökohtana on tavoiteasettelu eli mihin aikaan vuodesta koiran suorituskyvyn tulisi olla parhaimmillaan sekä koiran kunnon lähtötaso ( ikä, sukupuoli, kuntopohja, taitotaso jne.).

Kolmantena keskeisenä ajatuksena on osattava jakaa lopullinen suoritus eri ominaisuuksien kesken, jotta harjoittelun osa-alueiden painotus olisi lajinomaista.

Peruskuntokaudella harjoittelua on määrällisesti eniten ja jotta voidaan tehdä pitkiä, hitaita lenkkejä, on vauhdin oltava hidas.

Liikunnan on oltava monipuolista ja lajit valitaan vuodenajan mukaan

Peruskunnon kohottamiseen sopivia lajeja ovat maastossa vapaana kulkeminen, kävelyvauhtiset hihnalenkit, ravaten tehtävät pyörä- tai hiihtolenkit tai uinti ilman kiihdyttäviä leikkejä.

Syketason on pysyttävä alhaisena, jota koiralla voi arvioida hengitystiheydestä ja sen raskaudesta – eli peruskuntolenkillä koira ei hengästy tai se on hyvin lievää / ajoittaista. Lenkin kesto on tunnista ylöspäin, useita kertoja viikossa.

Peruskuntoharjoittelun tavoitteena on lisätä hapenottokykyä tehostamalla hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä. Näiden järjestelmien varaan rakentuu kestävyys.

Voimaharjoittelu toteutetaan peruskuntokauden loppupuolella limittäin hapenottokykyä lisäävien harjoittelujen kanssa. Voimaharjoittelu lisää myös koiran lihasmassaa, joten tarvittaessa ruokinnalla tuetaan harjoittelua.

Voimaa hankitaan raskailla, lyhyehköillä tehtävillä kuten vedättämällä koiralla taakkaa, juoksuttamalla ylämäkeen, suolla tai umpihangessa.

Voimaominaisuudet jaetaan nopeusvoimaan ja kestovoimaan – taas valmentaja pohtii, mitä tarvitaan.

Myös rotuominaisuudet / yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa. Koira, joka ei mielellään ui saadaan nopeasti käyttämään energiavarastojaan lyhyelläkin uintilenkillä, kun taas koira jonka uintitekniikka on hyvä, lähinnä virkistyy vedessä.

Voimaharjoittelussa syke voi hetkittäin nousta korkealla.

Tämä näkyy koiralla hengityksen syvenemisenä ja läähättämisenä. Viikkosuunnitelmassa voimaharjoituksia voi olla esim. 2 – 3 kertaa ja näiden lisäksi palauttavia kevyitä lenkkejä 1 – 3 kertaa.

Lajiharjoittelukauden alkaessa on yleensä syytä jättää voimaharjoittelu pois, koska väsyneillä lihaksilla ja hermostolla ei voi opetella uusia taitoja turvallisesti. Lajitaitoja harjoitellaan usein – lähes päivittäin.

Harjoituskertojen pituuden tulee olla sellainen, että koira jaksaa keskittyä tehtäviin koko ajan, eli aina pitäisi malttaa lopettaa kun on vielä hauskaa ja suoritukset onnistuvat.
Jos tehtävät ovat vaikeita koiralle / ohjaajalle, harjoituskerta tulisi lopettaa johonkin, minkä molemmat osaavat – eli päälimmäiseksi jäävät onnistumisen kokemukset.

Suoritukset on pilkottava pienempiin osiin, ja vasta kun koira onnistuu vähintään 80% tehtävää vaikeutetaan. Pari – kolme kertaa viikossa annetaan pään levätä ja  annetaan koiran purkaa fyysistä energiaansa pidemmillä lenkeillä. Kauden lopulla ryhdytään tekemään intervalli-tyyppisiä harjoitteita, joilla saadaan nopeusominaisuudet esille.

Intervalli tarkoittaa harjoittelua, jossa vuorottelevat nopeat, lyhyet, rasittavat jaksot palauttavien, hitaiden, kevyiden jaksojen kanssa. Koiran harjoittelussa voidaan tehdä esim. 100 – 300 metrin spurtteja eli vetoja ylämäkeen ja heti vedon perään kävellään niin kauan että hengitys on tasaantunut kävelyn vaatimalla tasolle.

Vetoja tehdään muutama harjoituskertaa kohden. Mikäli koiralle tarvitaan vauhtikestävyyttä, jatketaan vetojen pituutta, mutta valitaan tasaisempi maasto eikä hoputeta koiraa aivan maksimivauhtiin.  Vetoja voidaan tehdä myös uiden.

Kilpailu- , koe- tai metsästyskaudella tärkeintä on psyyken hoito koiran luonteen mukaisesti. Vireystasoa säädellään treenien määrällä. Eli tässä vaiheessa koiran pitäisi osata tarvittavat asiat ja fyysisen kunnon tulisi riittää asettettuihin tavoitteisiin.

Jakson tavoitteena on ylläpitää hankittu kunto, säilyttää lajiherkkyys sekä löytää sopiva vireystaso. Liian usein harjoitellaan liikaa kilpailujen välillä, jolloin kunto alkaa laskea ( ylikunto ), tarkkuus kärsii ja koira tulee jopa haluttomaksi.

Jäähdyttelykaudella treenaamista vähennetään vähitellen, lenkkeilyä ei saa lopettaa yhtäkkiä päätavoitteen jälkeen. Lenkkejä lyhennetään ja kevennetään. Tässä vaiheessa on hyvä väli kokeilla omasta lajista poikkeavia lajeja, joita ei ehkä kilpailuihin valmistautumiskaudella ole mielekästä teettää.

Lepojakso on yhtä tärkeä koiralle kuin ohjaajallekin

Levon aikana koiran keho palautuu ja ravinnevarastot voidaan täyttää. Treenaaminen on satunnaista, kevyttä liikettä, taitojen ylläpitämistä ja mukavaa touhuilua.

Vuosisuunnitelma jaetaan eri jaksoihin, ja sen jälkeen vielä tarkemmin viikkosuunnitelmiin. Toisaalta urheilukoiran kohdalla on mietittävä useamman vuoden jaksoa.

Koirastakaan ei tehdä huippu-urheilijaa vuodessa, vaan rakentamiseen on varattava 2 – 3 vuotta. Tavoitteelliseen harjoitteluun kuuluu tärkeänä osana ravitsemus; sitä on muutettava energiankulutuksen mukaan. Ravinnolla voidaan tukea eri kausien aikana kehittyviä ominaisuuksia ja toisaalta helpottaa elimistön sopeutumista lepokauteen.

Suunnittelu parantaa tuloksia ja toisaalta ehkäisee rasitusvammojen ja tapaturmien syntyä treeneissä. Vammojen ehkäisyssä ja hoidossa koiranohjaaja oi tehdä paljon kotioloissakin…

Fysioterapia Jokinen

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s