Tutkijat pukivat seeproja ja hevosia valeasuihin – Seeprakuvion jättihyöty varmistui videolta

Raidat sekoittavat paarmojen lennonohjauksen. Seepran mustavalkoinen raitakuvio sekoittaa paarman pasmat niin, että se ei onnistu laskeutumaan eläimen iholle.

Tätä on uumoiltu ennenkin, mutta asia onnistuttiin todistamaan videoimalla hevosia ja seeproja, jotka puettiin erilaisiin valeasuihin.

Plos One -lehdessä julkaistun tutkimuksen takana on Kalifornian yliopiston professori Tim Caro, joka viitisen vuotta sitten esitti samaa selitystä seepran raidoille toisin perustein.

Silloin hän vertaili hevoseläinten elinoloja eri puolilla planeettaa ja analysoi, mikä teki juuri seeprojen elinympäristöstä erityisen tukalan. Vastaus olivat purevat hyönteiset.

Testatakseen päättelynsä pitävyyttä käytännössä Caro teki nyt ryhmineen joukon kokeita. Tutkijat videoivat paarmojen käytöstä hevosten ja seeprojen läheisyydessä.

Videoilla paarmat lähestyivät hevosia ja seeproja yhtä innokkaasti, mutta maalin lähestyessä niiden lentokuviot muuttuivat.

Hevosen saavutettuaan paarma tyypillisesti laskeutui sen iholle. Seepran läheisyydessä näytti siltä kuin hyönteisen lennonohjaus olisi seonnut.

”Kun ne lähestyvät seeproja, ne tapaavat lentää ohi tai törmätä eläimeen”, sanoo Caro yli­opiston tiedotteessa.

”Tämä viittaa siihen, että raidat voivat häiritä kärpästen kykyä laskeutua hallitusti.”

Lopulta seeprat saivat iholleen vain vajaan neljänneksen hevosten paarmamäärästä.

Varmistuakseen siitä, että ero johtui juuri raidoista, ryhmä puki seeprat ja hevoset eri värisiin loimiin: valkoisiin, mustiin ja mustavalkoraidallisiin.

Selvisi, että yksivärinen pinta teki seeproista paarmoille yhtä helppoja laskeutumiskohteita kuin hevoset. Vastaavasti seeprakuvioinen loimi hevosella tuotti paarmoille samantapaisia vaikeuksia kuin oikea seepra.

”Raidat voivat hämätä kärpäsiä, kun ne ovat tarpeeksi likellä nähdäkseen ne matalaresoluu­tioisilla silmillään”, pohtii tiedotteessa tutkimusta tehnyt professori Martin How Bristolin yli­opistosta.

Samaa epäili joitain vuosia sitten myös ruotsalais-unkarilainen tutkimusryhmä, joka maalasi aidon kokoisia tekohevosia selvittääkseen, vaikuttiko turkin yksivärisyys tai raidallisuus paarmojen kiinnostukseen.

Koe lähti liikkeelle havainnosta, jonka mukaan tumma hevosenkarva heijasti valoa samaan tapaan kuin veden pinta.

Ryhmä arveli, että tämä voisi vedota vedessä lisääntyviin hyönteisiin. Tekohevoset oli kuitenkin pinnoitettu liimalla, ja tutkijat pystyivät osoittamaan, että raidalliset mallit vetivät puoleensa vähiten paarmoja.

Seeprat näkevät muutenkin hevosia enemmän vaivaa lentävien hyönteisten hätistelyssä, tuoreessa tutkimuksessa havaittiin. Videoilla niiden häntä huiski käytännössä kaiken aikaa, ja välillä eläimet jopa spurttasivat kärpäsiä karkuun.

Hevoset sen sijaan hätistivät ötököitä lähinnä nykivillä liikkeillä ja satunnaisilla hännän heilautuksilla. Toisin kuin seeprat, hevoset antoivat harvoin paarmojen keskeyttää aterioin­tiaan.

Kysymys seeprojen raidoituksen tarkoituksesta on vaivannut biologeja Charles Darwinin ajoista asti.

Selitykseksi on tarjottu myös suojaväriä pedoilta, ihon viilentämistä auringonpaahteessa ja lajitovereiden helppoa tunnistamista. Tällä hetkellä paarmaselitys vaikuttaa vakuuttavimmalta.

Lähde: Seeprakuvion jättihyöty varmistui videolta, kun tutkijat pukivat seeproja ja hevosia valeasuihin – Tiede | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.