Susikannan hoitosuunnitelma tarjoaa uusia keinoja haittojen torjuntaan, mutta perää myös asennemuutosta: ”Susia on opittava sietämään”

Susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö on käynnissä. Suurin haaste on luottamuksen palauttaminen eri ryhmien välille.

Suden ja ihmisen rinnakkaiselo ei ole edennyt Suomessa toivotulla tavalla.

Vuonna 2015 valmistuneessa susikannan hoitosuunnitelmassa tavoitteena oli, että suden suojelutaso paranee, susivahinkojen ennalta ehkäiseminen tehostuu, salametsästys vähenee ja luottamus susiseutujen asukkaiden ja viranomaisten välillä vahvistuu.

Valtaosa tavoitteista on yhä toteutumatta. Sen sijaan yhteentörmäykset näyttävät voimistuneen, kun susi on levinnyt uusille seuduille Etelä- ja Länsi-Suomeen.

– Susi on vaikea laji hallittavaksi. Koettiin, että jälleen on tarvetta avata keskustelu ja vuorovaikutus eri intressiryhmien välille, sanoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Susihaittojen ehkäisyyn työkaluja, salametsästys kuriin

Susikannan hoitosuunnitelman päivitystä on valmisteltu syyskuusta lähtien maa- ja metsätalousministeriön johdolla.

Sami Niemi kertoo, että isot linjat pysyvät ennallaan. Susikannan hoitosuunnitelman päätavoite on turvata suden säilyminen Suomen luonnossa ja edistää suden ja ihmisen rinnakkaiseloa.

Muutoksia on tulossa hoitosuunnitelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin.

Tarkoituksena on keksiä uusia keinoja, joilla susien aiheuttamiin ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan nykyistä nopeammin. Myös salametsästys halutaan saada kuriin.

Kyllä me lähdemme myös siitä, että susia on opittava sietämään, Niemi sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi uhkaa aiheuttavan suden määritelmä mietitään uusiksi. Tällä hetkellä suden katsotaan aiheuttavan uhkaa, mikäli se liikkuu sadan metrin sisällä asutuksesta.

Tällainen pihahavainto ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että sudesta olisi vaaraa.

”Tällä hetkellä puhumme kahta eri kieltä”

Yksikään hoitosuunnitelman tavoitteista ei kuitenkaan toteudu ellei keskusteluyhteys viranomaisten, tutkijoiden, metsästäjien, susiseutujen asukkaiden ja luonnonsuojelijoiden välillä toimi.

Tämä on tiedostettu hyvin maa- ja metsätalousministeriössä, joka kutsui kaikki keskeiset etujärjestöt mukaan valmistelutyöhön heti alusta pitäen.

Sen lisäksi ministeriön virkamiehet kohtaavat maakuntien edustajia huhtikuun aikana järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa.

Keskiviikkona oman viestinsä pääsivät kertomaan itäsuomalaiset, kun Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelliset riistaneuvostot ja järjestöt tapasivat hoitosuunnitelman valmistelijoita Joensuussa.

Itä-Suomessakin epäluottamus on vaikeuttanut vuoropuhelua, mutta valmius keskusteluun on olemassa.

Luottamus syntyy vain avoimen keskustelun kautta. Toivoisin esimerkiksi, että kun tutkijat tulevat maakuntaan esimerkiksi pannoittamaan susia tai tekemään havaintoja, he ottaisivat yhteyttä metsästäjiin ja kertoisivat avoimesti, mitä ovat tekemässä.

Tällä hetkellä me valitettavasti puhumme kahdella eri kielellä, Pohjois-Karjalan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Pentti Pulkkinen toteaa.

Ohjattu keskustelu auttanut vuoropuhelun rakentamisessa

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä ja ministeriön maakuntakierroksella keskustelua on käyty ohjatusti.

Keskustelun vetäjä on pitänyt huolen, että kaikki saavat kertoa näkemyksenä ja tarvittaessa ohjannut keskustelua kohti ratkaisuja.

Sami Niemen mukaan tapa on osoittautunut toimivaksi. Keskustelu on ollut rauhallista ja rakentavaa, eikä riitoja ole syntynyt.

Toki välillä on käyty tiukkaakin keskustelua, mutta olemme pystyneet käsittelemään konfliktin eri osa-alueita hyvin avoimesti.

Ministeriön maakuntakierros päättyy ensi viikolla, minkä jälkeen valmisteluryhmä ryhtyy kokoamaan toimenpidepankkia. Lausuntokierrokselle susikannan hoitosuunnitelma on tarkoitus lähettää ennen juhannusta.

Lue lisää: Riita susista on repinyt Suomen kahtia – nyt on ratkaisujen aika: ”Susi ja ihminen ovat aina olleet samoilla apajilla”

Lähde: Susikannan hoitosuunnitelma tarjoaa uusia keinoja haittojen torjuntaan, mutta perää myös asennemuutosta: ”Susia on opittava sietämään” | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.