Hylkeet ovat aitoja vesieläimiä

Itämeressä elää kaksi hyljelajia.  Suurikokoisempi laji on halli eli harmaahylje. Itämerennorppa elää monin paikoin rannikolla.

Tunnetuin hylje on kuitenkin Saimaalla elävä norpan alalaji, saimaannorppa.

Halli ja norppa ovat sopeutuneet erinomaisesti vesielämään.

Ne pystyvät uimaan vinhaa vauhtia ja kääntymään nopeasti pakenevan kalan perässä evämäisten raajojen avulla.

Ruumis on virtaviivainen kuin kalalla. Ihoa peittää tiivis karva. Lämmönhukalta suojaa paksu rasvakerros.

Hämärässä vesiympäristössä hylje näkee kohtuullisen hyvin suurilla silmillään, mutta tuntokarvojen avulla ne pärjäävät lähes pimeässäkin.

Hylkeiden on käytävä haukkaamassa välillä happea pinnalta, sillä nisäkkäillä ei ole kiduksia. Sukelluksissa hylkeet voivat olla jopa parikymmentä minuuttia kerrallaan.

Harmaahylkeet synnyttävät jäälle tai kalliolle pehmeäkarvaisen, vaalean poikasen eli kuutin. Norpat synnyttävät vastaavasti lumiluolaan. Naaras imettää poikastaan ravitsevalla maidolla.

Itämerennorppa

Norppa on elänyt Itämeressä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta, selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta. Samalla se on selvinnyt yhdestä lämpökaudesta. Lämpötila ei kuitenkaan kohonnut tuhansien vuosien takaisen jakson aikana yhtä paljon kuin se ilmastomallien mukaan tulee mahdollisesti nousemaan tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Toistaiseksi vanhin ajoitettu norppalöytö alueelta on 10 400 vuoden takaa Pohjanlahden muinaisrannikolta Nurmosta. Näin ollen norppa on elänyt Tanskan salmien sisäpuolisella Itämerellä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta.

Tämä merkitsee sitä, että laji on pystynyt sopeutumaan Itämeren huomattaviin muutoksiin, kuten suolapitoisuuden ja ilmaston vaihteluun, Ukkonen sanoo.

Nyt itämerennorppa on luokiteltu kansainvälisesti vaarantuneeksi norpan alalajiksi.

Ensimmäiset löydöt Itämeren sisäosista ovat suolattoman Ancylusjärven ajalta 10 400 ja 10 200 vuoden takaa. Toistaiseksi ei tiedetä, levisikö norppa Itämereen vasta tuolloin vai Ancylusjärveä edeltäneen Yoldiameren aikana.

Itämeri ja valtameri kohtasivat jälleen järvivaiheen jälkeen. Norpan levinneisyys näyttää tuolloin olleen nykyistä laajempi ja ulottui Itämeren eteläosiin asti. Norppaa esiintyi Itämeren keskiosissa myös 8000–6000 vuotta sitten niin sanotulla holoseenin lämpökaudella, jolloin alueen lämpötila oli 1–2 astetta nykyistä korkeampi.

Norppa näyttää siis selvinneen lämpökaudesta, sanoo ilmastonmuutoksen vaikutuksia hylkeisiin tutkiva Antti Halkka, yksi artikkelin kirjoittajista.

Koska norppa ei pysty kunnolla lisääntymään ilman jäätalvea, on syytä olettaa, että Itämeren pääaltaan alueella esiintyilämpökaudella jääpeitettä ainakin ajoittain.

Harmaahylje, halli

Harmaahyljettä (hallia) esiintyy sekä Itämerellä että Atlantilla. Se on norppaa suurempi. Harmaahylkeen pää on kartiomainen toisin kuin muilla hyljelajeillamme.

Harmaahylje on saapunut Itämerelle viimeisimpänä kaikista täällä asuneista hyljelajeista. Vanhimmat löydökset ovat 6000 vuoden takaa.

Harmaahylje oli Itämerellä yleinen viime vuosisadan vaihteessa, mutta kiivaan metsästyksen vuoksi kanta pieneni ja 1960- ja 1970-luvuilla ympäristömyrkyt supistivat kantaa edelleen. 1980-luvun jälkeen harmaahylje – kanta on kasvanut jälleen vakaasti.

Halli on levittäytynyt koko Itämeren alueelle aina Suomen rannikon perukoille asti. Nykyajan seurantatekniikka on paljastanut, että halli voi liikkua laajalla alueella ja tekee vuodenaikaisia vaelluksia. Sen on todettu kulkeneen jopa 100 km vuorokaudessa.

Viime vuosina kanta on kasvanut nopeasti ja on nyt elinvoimainen. Koska hallin ravintona on kalat, kasvaneesta kannasta on aiheutunut jo haittaa ammattikalastajille. Hallin kokee pyydykset ja voi samalla rikkoa ne. Nykyään hallille myönnetäänkin taas pyyntilupia.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s