Hyljejahdissa Perämerellä: ”Ei riitä, että on kiikari ja tarkka näkö”

Valkoiseksi maalattu hyljekivääri on hollilla kajuutassa. Hirvikivääriä pienikaliberisempi ase on tarkkuutettu sadalle metrille, mutta kyllä se osuu 200 metriltäkin.

Pentti ei tykkää maisemista. ”Halli ei makaa tällaisilla kovilla jäillä. Se suosii rikkonaisempaa jäätä. Norppa makaa kovalla, kestävällä jäällä.”

Hylkimiehen kannalta hallin eli harmaahylkeen ja itämerennorpan ero on siinä, että edellistä saa metsästää, mutta jälkimmäinen on rauhoitettu.

Kokenut metsästäjä erottaa ne helposti

Norppa on pienempi, tummempi ja sen pää on pyöreämpi. Halli on harmaampi – joskus jopa kellertävä – isompi ja sen pää on pitempi, sillä on selkeä, pitkähkö kuono.

Norppakanta romahti. Kaloihin ja äyriäisiin rikastuneet ympäristömyrkyt tekivät naaraista hedelmättömiä. Tuli rauhoitus.

Ympäristömyrkyt on nyt saatu kuriin, mutta norppa on edelleen rauhoitettu. Halli sen sijaan porskuttaa. Koko talven auki pidettävät laivaväylät ja pesimäjäiden upeneminen etelämpänä ovat vetäneet halleja pohjoisemmaksi.

Itämerellä halleja ui jo 26 000 yksilöä. Kanta määritelläänkin niin elinvoimaiseksi, että se kestää hyvin metsästystä. Näin halutaan myös vähentää ammattikalastuksen hyljevahinkoja.

Suomessa metsästyslupia myönnetään vuodessa 900–800, mutta saalismäärä jää alhaisemmaksi. Vuonna 2011 ammuttiin 62 hallia, kun lupia olisi ollut 797.

Hyljejahdissa Perämerellä: ”Ei riitä, että on kiikari ja tarkka näkö” – Suomenkuvalehti.fi.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.