Osa hakee polttopuut, osa kasvattaa kuntoaan – Pienillä metsäpuuhapalstoilla riittää kysyntää

Pienten puuhapalstojen kova kysyntä näkyy korkeina hehtaarihintoina.

Noin joka kolmannella metsänomistajalla on pieni metsätila.

Alle 10 hehtaarin metsäpalsta edustaa monelle metsänomistajalle puuhapalstaa, jossa voi rentoutua metsätöitä huhkimalla.

”Osa, erityisesti kaupunki­laiset, hakee arjelleen vastapainoa metsästä esimerkiksi raivaussahan varressa”, metsäkiinteistökauppoja hoitava Leena Tetri Etelä-Suomen Metsätiloilta kertoo.

Pienten harrastuspalstojen koko vaihtelee puolesta hehtaarista kymmeneen hehtaariin. Kaiken kokoiset palstat ovat kysyttyjä, mutta erityisesti pienillä, alle viiden hehtaarin tiloilla, on oma ostajakuntansa.

”Erityisesti pienten tilojen kauppa käy vilkkaana”, Tetri valaisee.

Etelässä joka kymmenes myyty tila oli viime vuonna pieni harrastuspalsta. Myös Länsi-Suomessa on ollut pirteä metsätilojen kauppavuosi. Metsä nähdään riskittömänä sijoituskohteena.

”Monella ostajalla on positiivisia arvoja metsänomistamisesta. Onhan se eri kulkea omalla maalla kuin toisten”, Länsi- Suomen Metsätilojen toimitusjohtaja Jukka Pusa uskoo.

Pusan mukaan Länsi-Suomessa lähes puolet viime vuoden metsä­tilakaupoista tehtiin pienistä tiloista. Niistä ollaan valmiita maksamaan suhteessa enemmän kuin suurista tiloista, vaikkei palstalla olisikaan arvokasta puustoa.

”Taimikkopalstat ovat suhteessa kalliita ja hinnoissa voi olla ylihintaa, varsinkin, jos tila sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä asutuksesta.”

Palstan koon lisäksi sijainnilla ja hyvillä kulkuyhteyksillä onkin suuri merkitys metsäkaupoissa. Kysytyimmät tilat sijaitsevat lähellä ostajan omaa kotipaikkaa, metsätilaa tai kesä­mökkiä.

”Moni ei pidä järkevänä ajaa puolta päivää puuhapalstalleen. 20–30 kilometriä tuntuu olevan monelle rajana”, Tetri sanoo.

Hyvä tieverkosto voi Pusan mukaan näkyä kauppahinnassa useita tuhansia euroja hehtaarilta suurempana.

”Lähellä asutuskeskusta hinnat ovat suurempia kuin kaukaisemmilla tiloilla”, hän summaa.

Syy oman harrastepalstan hankkimiseen vaihtelee. Osa haluaa ylläpitää polttopuu­varastoja tai omistaa ihan omaa metsää. Myös liikunnan ilo löytyy joillekin metsää hoitamalla. Taloudellinen merkitys pienillä pastoilla ei yleensä ole suuri, ellei sitä osteta liitettäväksi vanhaan metsätilaan.

Stereotyyppistä puuha­palstan omistajaa ei Tetrin ja Pusan mukaan ole olemassa. Myös ikähaitari harraste­palstojen ostajilla on suuri.

”Niin maaseudulta kuin kaupungeistakin halutaan yhtälailla omistaa suurten tilojen lisäksi pieniä palstoja”, Tetri kertoo.

Kaikille halukkaille ei riitä omaa puuhapalstaa, ja kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.

Lähde: Osa hakee polttopuut, osa kasvattaa kuntoaan – Pienillä metsäpuuhapalstoilla riittää kysyntää – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Metsänhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s