Metsänhoito: Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen ja torjunta – vuosittain miljoonien eurojen edestä metsätuhoja

Kirjanpainajat ja muut kaarnakuoriaiset ovat hirvien ja myyrien ohella metsien yleisimpiä tuhoeläimiä.

Nämä viisi millimetriä pitkät hyönteiset pystyvät joukkovoiman avulla tappamaan kuusiryhmiä.

Kirjanpainajat aiheuttavat metsänomistajille vaivaa tuhojen torjunnasta, taloudellista tappiota puiden myyntilaadun tippuessa tukista energiapuuksi sekä mielipahaa rakkaiden puiden kuollessa pystyyn.

Kirjanpainajat ovat aiheuttaneet 2010-luvun alussa vuosittain parin miljoonan euron edestä metsätuhoja. Tuhosumma ei ole suuri verrattuna vuotuiseen 1750 miljoonan euron puukauppatuloon.

Uskoisin kirjanpainajien aiheuttavan suurimman tuhon, kun metsänomistajat myyvät paniikissa muutamaan kuolleen kuuseen takia kokonaisia leimikoita alihintaan. Metsäteollisuus kiittää kirjanpainajaa ja lehdistöä paniikin lietsomisesta.

Kirjanpainajien aiheuttamat vahingot ovat säilyneet kohtuullisina hyvällä metsähygienialla. Suomessakin tuhot voivat kasvaa merkittäviksi, jos unohdamme metsähygienian ja jätämme myrskyjen jälkeen kaatuneet puut metsiin makaamaan.

Myrskyjen jälkeisistä tuhoista on kokemusta esimerkiksi Ruotsissa, jossa myrskyjen jälkeen syntyneet hyönteisarmeijat tappoivat myrskyissä säilyneitä puita merkittäviä määriä.

Kirjanpainajien leviämisen omaan metsään huomaa yleensä vasta pystyyn kuolevista kuusista. Jos huomaat alkukesästä latvasta kuivuvia kuusia, sinun kannattaa aloittaa kirjanpainajien torjuminen heti eikä odottaa syksyä.

Kirjanpainajat ovat ennen heinäkuuta vielä kuusessa, jolloin voit torjua vielä seuraavan kesän tuhot etukäteen tappamalla kirjanpainajat nykyisiin runkoihin. Kirjanpainajat saa hengiltä joko kuorimalla tai polttamalla puut tai käsittelemällä puut kirjanpainajia tappavalla kasvinsuojeluaineella.

Kirjanpainajilla on vuonna 2014 suurimmat kannat Kaakkois-Suomessa. Voit arvioida oman tilasi kirjanpainajatuhojen mahdollisuutta Metsäkeskuksen ennustekartasta.

Ennustekartta löytyy kesäkuussa 2014 tämän linkin takaa. Metsäkeskus seuraa kirjanpainajien parveilua ja antaa ennusteen kirjanpainajatuhojen potentiaalisista kohteista lähes tilatasolle.

Kirjanpainajat tietävät kuusen vahvuuden

Kirjanpainaja

Yksittäiset kirjanpainajat on helpointa huomata maassa olevien puiden kuorille syntyvistä purukasoista. Sade pesee purut pois jolloin paikalle jää vain reikiä.

Kuusesta saa keväällä kuoren helposti irti, kannattaa kääntää hieman kuorta irti kuusesta reiän kohdalta ja ihailla kirjanpainajan kulkemista.

Pystyssä olevista puista kirjanpainajien saapumisen saattaa huomata jo ennen kuusen kuivumista kuorelle ilmestyneistä pistemäisistä pihkavuodoista.

Pihkavuotoja syntyy, kun kuusi pyrkii torjumaan kirjanpainajia pihkan avulla.

Hyvässä kasvussa olevalla terveellä kuusella ei ole mitään ongelmia torjua yksittäisien kirjanpainajien hyökkäystä.

Uros houkuttelee naaraita

Kirjanpainajan porauduttua puuhun erittää kuusi kolon täyteen pihkaa, jolloin kirjanpainajalle tulee noutaja.

Kirjanpainajat tietävät kuusen vahvuuden ja jättävät terveet kuuset rauhaan. Kirjanpainajat valitsevat kohteekseen heikentyneen puun ja hyökkäävät puun kimppuun isolla joukolla.

Heikentynyt puu ei jaksa torjua suurta hyökkäystä vaan joutuu lopulta antautumaan kirjanpainajille. Kirjanpainajien kannalta tuore kaadettu puu ja tuulenkaadot ovat täydellisiä hyökkäyskohteita.

Porauduttuaan puuhun kirjanpainaja uros houkuttelee naaraita paikalle feromonien avulla. Kirjanpainajien määrää omassa metsässä voisi tarkkailla feromoniansojen avulla.

Varsinaiseen torjuntaan ansat ovat liian heikkoja pyyntiteholtaan. Ansat perustuvat kirjanpainajien kutsumiseen paikalle feromonin avulla ja sen jälkeen kirjanpainajien hukuttamiseen.

Feromoniansoja voi ostaa.

Kirjanpainajat pitävät lämmöstä ja kestävät talvella pakkasta

Kirjanpainajat tykkäävät lämmöstä. Kirjanpainajat eivät iske varjossa oleviin puihin vaan valitsevat hyvässä auringon porotuksessa olevat yksilöt.

Kirjanpainajien tuhot sijoittuvat todennäköisimmin uudistusalojen eteläreunoihin ja vanhojen puiden latvoihin. Kirjanpainajat iskevät puihin keväällä maan lämpötilan noustua 10 asteen tuntumaan ja ilman lämmittyä 20 asteeseen. Vuonna 2014 parveilu tapahtui etelässä toukokuun lopulla.

Alkukevään parveilussa kirjanpainajaurokset kaivautuvat kuusen kuoren alle ja houkuttelevat paikalle naaraita pariutumiskammioon. Uros saa houkuteltua paikalle yleensä kahdesta neljään naarasta, joiden kanssa uros pariutuu.

Naaraat tekevät pariutumisen jälkeen kuoren alle omia käytäviä, joihin laskevat munat. Munista kehittyy hetken päästä toukkia, jotka ryhtyvät syömään nilaa ravinnokseen.

Syötyään riittävästi nilaa toukat koteloituvat ja kuoriutuvat koteloistaan aikuisina. Uuden sukupolven kirjanpainajat syövät vielä hetken kuoren alla nilaa. Kirjanpainajat pitävät kuusen nilasta todella paljon.

Kirjanpainajat tavitsevat elääkseen tarpeeksi paksun nilakerroksen. Tarvitessaan tarpeeksi paksua nilakerrosta kirjanpainajat iskevät vain kasvatusmetsäkokoisiin puihin ja jättävät taimet rauhaan. Taimissa on liian ohut nilakerros kirjanpainajien tunneleille.

Nautittuaan kesän ajan lämmöstä ja ravinnosta, kirjanpainajat tulevat ulos kuusen kuoren alta ja painuvat maahan odottamaan seuraavaa kesää.

Erittäin lämpiminä kesinä kirjanpainajat tekevät loppukesästä kuitenkin toisen samanlaisen parveilun kuin alkukesästä, jolloin metsätuhot ovat vähintään kaksi kertaa niin pahat kuin viileämpinä kesinä. Kylmälläkin kesällä on etunsa.

Kirjanpainajat talvehtivat metsässä karikkeessa. Valitettavasti kirjanpainajat kestävät reilusti kylmää eivätkä ne jäädy maassa hengiltä edes vähälumisina talvina.

Kirjanpainajien elimistö jäätyy vasta 28 asteen pakkasessa. Niin kylmää ei Suomessa yleensä tule kuusimetsän suojassa olevaan maahan edes ilman lumipeitettä.

Lähde: Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen ja torjunta | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja

Kategoria(t): Metsänhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s