Metsänhoito: Taimikonhoito

Taimikon varhaishoidon ja -perkauksen avulla varmistetaan valitun puulajin taimien kasvutila ja kasvuun tarvittavat resurssit vähentämällä pintakasvillisuuden ja muun puuston kilpailua.

Taimikon vartuttua puustoa harvennetaan myöhemmin niin, että puuston kasvu keskittyy taloudellisesti arvokkaimpiin puulajeihin ja laadultaan parhaisiin runkoihin.

Myöhemmän taimikonhoidon jälkeen puuston tilan tulee olla sellainen, että sillä on edellytykset kehittyä täysituottoiseksi nuoreksi kasvatusmetsäksi.

Taimikonhoidon jälkeen kasvatettavan puuston tulee olla riittävän tiheä, jotta latvusto sulkeutuu ja estää lehtipuuvesakon kasvun.

Toisaalta kasvatettava puusto ei saa olla liian tiheää niin, että ensiharvennus joudutaan tekemään liian aikaisin ja taloudellisesti kannattamattomana.

Kokonaisuudessaan ”taimikonhoitovaihe” kestää havupuutaimikoissa noin 15 vuotta ja koivikoissa hieman lyhyemmän aikaa.

Kun taimikonhoidosta huolehditaan, päästään ensiharvennusvaiheeseen koivikoissa noin 15–25 vuoden, kuusikoissa 20–30 vuoden ja männiköissä 25–35 vuoden kuluttua uudistamistoimenpiteistä.

Hoitamattomassa nuoressa metsässä ensiharvennus viivästyy tai metsikössä päädytään metsänomistajalle vain vähän tuloja tuottavaan nuoren metsän kunnostukseen.

Taimikonhoidon ajoituksella on suuri merkitys

Odottelu ja havupuutaimien kilpailuttaminen lehtipuuston puristuksessa heikentävät kasvatettavien puiden kasvuedellytyksiä ja nostavat taimikonhoidon kustannuksia tarpeettomasti.

Niin taimikon varhaisperkauksessa kuin varttuneempaa taimikkoa myöhemmin harvennettaessa tulee työn tavoitteena olla taimikon kehityksen turvaaminen seuraavaan toimenpiteeseen saakka.

Tämä merkitsee riittävän kasvutilan antamista kasvatettavalle puustolle ja havupuutaimikoissa havu- ja lehtipuuston välisen kilpailun ennakoimista.

Taimikonhoidon koneellistaminen haasteellista

Pääosa taimikonhoitotöistä tehdään nykyään manuaalisesti raivaussahalla.

Taimikonhoidon koneellistamiseen on kehitetty erilaisia pienmetsäkoneille tai puunkorjuukalustolle tehtyjä ratkaisuja, mutta toistaiseksi koneellisen taimikonhoidon osuus on ollut vain 1–2 prosenttia koko taimikonhoidon alasta.

Parhaita käytäntöjä metsänomistajille ja metsäpalveluita tarjoaville yrityksille

Taimikonhoidon kustannukset ovat nousseet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana selvästi muiden metsänhoitotöiden kustannuksia nopeammin.

Taimikonhoidon rästit ovat Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan vain kasvaneet lisääntyneistä taimikonhoitomääristä huolimatta.

Taimikonhoidon optimaalinen ajoitus ja toteutuksen laatu ovat avaintekijöitä, joilla taimikonhoitopalvelujen tuottavuutta voidaan nostaa ja lisätä oleellisesti hoidettujen taimikoiden pinta-alaa kokonaisresurssia kasvattamatta.

Lähde: Taimikonhoito – Luonnonvarakeskus

Kategoria(t): Metsänhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s