Metsästysseurat tarjoavat kaupallisia metsästysmahdollisuuksia – Myös metsästysoikeuden omistajan tulisi hyötyä kaupallistamisesta

Suomessa on runsaat 200 yritystä, jotka myyvät metsästysmatkailupalveluja. Monet niistä toimivat myös muun luontomatkailun saralla.

Lisäksi metsästysseurat tarjoavat kaupallisia metsästysmahdollisuuksia.

”Pääosa suomalaisesta metsästysmatkailusta on kuitenkin kotimaista omatoimimatkailua, joka suuntautuu erityisesti val­tion maille Pohjois- ja Itä-Suomeen”, sanoo professori Sami Kurki Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Asiakkaat hakevat matkoilta kokemuksia riistalajeista ja metsästysmuodoista, joihin omalla reviirillä ei ole mahdollisuuksia.

Riistakantojen merkitystä ei Kurjen mukaan voi vähätellä: Matka voi olla onnistunut ilman kummempaa saalista, mutta moni pettyy, jos riistaa ei edes näy. Pitkälle tuotteistetuissa palveluissa alueelliset riistakannat ovatkin usein hyvin hoidettuja ja siksi tavallista runsaampia.

”Asiakkaiden joukkoon mahtuu myös kaupunkilaisia, joilla ei ole mahdollisuuksia liittyä metsästysseuroihin.

Usein matkalle lähdetään tutun porukan kanssa. Kasvava ryhmä ovat ulkomaiset asiakkaat, joita Suomeen houkuttelee esimerkiksi hirvi, valkohäntäpeura ja metsäkanalinnut.

Myös naisten osuus metsästäjissä nousee jatkuvasti.”

Kurjen mukaan metsästys suhteutetaan Suomessa hyvin riistakantoihin eikä matkailu voi lisätä niiden verotuspainetta. Se on vain yksi tapa hyödyntää kantojen satoa.

Paikallisesti hankalia tilanteita saattaa syntyä, jos esimerkiksi ruokinnalla kerätään laajalta alueelta riista helpommin metsästettäväksi.

Suomalainen riistanhoidon ja metsästyksen kulttuuri sietää Kurjen mielestä kuitenkin myös metsästysmatkailun kestävän kehittämisen.

”Metsästysmatkailulla on merkitystä lähinnä hiljaisemman kauden täydentäjänä. Kysyntä on kasvussa ja monilla alueilla se ylittää selvästi tarjonnan.

Kun paikalliset ’metsästäjäkannat’ harventuvat syrjäseuduilla, matkailun kehittämiselle voi tulla lisää mahdollisuuksia.”

Sosiaalinen kestävyys on Kurjen mukaan metsästysmatkailun tärkein kysymys.

Suomalainen metsästyskulttuuri perustuu aktiivisiin seuroihin ja paikallisyhteisöihin, joten matkailu on tuotava alueelle tavalla, joka on sopusoinnussa näiden kanssa.

Myös maanomistaja on huomioitava.

Hän omistaa metsästysoikeuden, jonka kaupallistamisesta hänenkin tulisi hyötyä.

”Metsästysmatkailu tulee kasvamaan luontaisesti ja toivottavasti tavalla, joka ei muuta suomalaisen eräkulttuurin hienoja piirteitä.

Jos suomalainen metsästäjä ei esimerkiksi onnistu saamaan saalista, hän ei syytä matkanjärjestäjää vaan it­seään.

Näin ei ole kaikkialla maailmassa, jossa metsästysmatkoja myydään saalisvarmuudella tai suhteettoman suurilla saalismäärillä. Sellaiselle metsästysmatkailulle on vaikea nähdä tulevaisuutta Suomessa.”

Kurjen mukaan vastuullisuus on osa suomalaisen metsästyksen DNA:ta. Metsästys on yksi keskeisimmistä syistä kiinnostua elinympäristöjen hoidosta, sillä metsästäjät tuntevat hyvin niiden laadun ja riistakantojen välisen yhteyden.

”Metsästysmatkailu synnyttää samat eettiset kysymykset kuin metsästys yleensä. Riista taitaa olla ekologisin ja eettisin tapa päätyä liharuoan äärelle.

Tuskin kukaan metsästäjä nauttii tappamisesta, mutta voi silti tuntea tyydytystä hyvästä laukauksesta. Eläintä voi syvästi kunnioittaa, vaikka sen ruoaksi tappaakin.”

”Ei tämä ihan ilmaista ole”

Monista muista erämatkafirmoista poiketen Finnhunting keskittyy yksinomaan metsästyspalveluihin. Toni Hirvosen ja Erkki Vähäkallion luotsaama yritys vie suomalaisia ulkomaille ja tuo ulkomaalaisia Suomeen metsästämään.

”Suomesta lähtee asiakkaita eniten Puolaan pyytämään kaurista, saksanhirveä ja villisikaa, kun taas ulkomaalaiset kysyvät meiltä eniten hirveä, valkohäntäpeuraa, hyljettä ja metsäkanalintuja”, sanoo Hirvonen, joka on taustaltaan riistanhoitaja.

Kohteissa ei ole tärkeää pelkästään metsästys ja riistakanta. Esimerkiksi riistankäsittelytilojen tulee olla kohdallaan.

”Asiakas haluaa tietää mihin hänen ampumansa valkohäntäpeura päätyy. Meidän pitää pystyä näyttämään hänelle, että käsittelypaikat ovat sellaisia, joissa liha pystytään oikeasti hyödyntämään. Yhdessäkään jahdissa ei mene eläimestä hukkaan kuin henki.”

Firman asiakkaat edustavat molempia sukupuolia ja kaikkia sosiaaliluokkia.

”Mutta jos meille tulee vain yksi asiakas kolmeksi päiväksi hirvenpyyntiin, koko orkesterin kasaaminen ei ole ihan ilmaista.”

Viimeisten kahden viikon aikana yrityksellä on ollut asiakkaita muun muassa Belgiasta ja Saksasta.

Haastatteluhetkellä Hirvonen on testaamassa uutta kohdetta kahden brittimiehen kanssa kun taas edellisenä päivänä hän vei suomalaisen naisryhmän sorsajahtiin Porvoon seudulle.

”Suomalaisasiakkailla pitää olla metsästyskortti ja sorkkariistan kohdalla ampumakoe suoritettuna.

Aseen viemiseksi ulkomaille tarvitaan lisäksi EU:n asepassi. Ulkomaalaisilla tulee olla kotimaassaan oikeus metsästää vastaavanlaista riistaa.”

Hirvosen mukaan asiakkaat hakevat matkalta ennen muuta elämystä. Mutta vaikka ampuminen on vain osa kokonaisuutta, kohteissa tulee olla jotain metsästettävää.

”Tottakai asiakkaat pettyvät, jos eivät saa mitään.

Mutta emme voi antaa takeita saaliista, koska emme metsästä tarhassa. Olin juuri toisen brittiasiakkaamme kanssa pari päivää Keski-Suomessa hirvimetsällä eikä hirveä saatu.

Asiakas kyllä näki sen 40 metrin päässä mutta ei ampunut – ihmetteli vain että ovatko ne noin isoja. Jo eläimen näkeminen oli hänelle elämys.”

”Yleensä vieraat kunnioittavat sääntöjä ja ovat vielä vähän tiukempia niiden suhteen kuin oletamme. Mätämunia mahtuu aina joukkoon, mutta ei niitä harmiksi asti ole.”

Lähde: Suomessa on satoja metsästysmatkoja tarjoavia yrityksiä: ”Metsällä olemiseen liittyy jotakin ikiaikaista, joka on kirjattu meidän DNA:hamme” – Matka | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s