Halli on melkoinen makkara – ja hyljesafarilla sellaisen voi nähdä lähietäisyydeltä

Kesä on eläimen parasta aikaa, ja hylkeestä sen huomaa.

Merinisäkäs makoilee parin aarin kokoisella luodolla Porvoon ulkosaaristossa. Mieto tuuli kuivaa turkkia, eivätkä aallot lyö niin korkeina, että vesi huuhtelisi hylkeen kivipediltä takaisin mereen.

Tarkkailen harmaahyljettä parinkymmenen metrin etäisyydeltä moottoriveneestä.

Paatti keinuu laineilla noin puolen tunnin venematkan eli 15 kilometrin päässä Pellingin saaren eteläpuolella.

Hylkeen poikanen eli kuutti

Aurinko pilkahtaa. Halli kääntää kylkeä, tai selkää. Vaikea sanoa – otuksen muoto kun on melkoinen makkara.

Joka tapauksessa paljastuu, että osa eläimen turkista on kuivunut. Karva paistaa valkoisena. Yksilö on siis poikanen eli kuutti.

Yhtäkkiä vedestä nousee musta, märkä pää. Meressä uiskentelee toinen hylje. Silmät osoittavat suoraan veneeseen.

Tuijotan hyljettä, koska osallistun kuvaajan kanssa hyljesafarille. Lisäksemme veneessä matkustaa kymmenkunta turistia, plus matkanjärjestäjä, kippari Martin Tillman.

Halli on melkoinen makkara – ja hyljesafarilla sellaisen voi nähdä lähietäisyydeltä – Matkailu – Matka – Helsingin Sanomat.

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s