Pienoiskopterien lennätysetiketti

Taivaalla pörräävät pikkukopterit ovat yleistyneet. Kauko-ohjattavia pienoiskoptereita on Suomessa harrastajien käytössä jo tuhansittain, ostajista jopa 90 prosenttia on 30–40-vuotiaita miehiä.

Suurin osa harrastajista ei ole aiemmin lennättänyt radio-ohjattavaa lennokkia tai kopteria. Kun kokemattomien harrastajien määrä kasvaa, kasvaa samalla huoli siitä, tuntevatko he lain ja lennätysetiketin.

Laitteen karkaamisista suuri osa johtuu siitä, ettei lennättäjä ole muistanut kalibroida kopteria, tai hän ei ole odottanut gps-signaalin lukitusta.

Yhteyden ohjaimeen menettänyt kopteri osaa palata lennättäjän luokse, mutta virhetilanteessa kopteri voi kadota taivaanrantaan. Karkaamisesta koituvia menetyksiä ei korvaa todennäköisesti mikään vakuutus.

Helsingin keskustaan asennetaan kesän aikana kylttejä osoittamaan paikkoja, joissa on voimassa lentokielto. Syynä kylttien asentamiseen ovat kuvaukseen käytettävien pienten drone-koptereiden yleistyminen. Multikopterit ovat ammattilaisille hyviä työkaluja erilaisissa ilmakuvauksissa.

Nykyisissä kuvauskoptereissa on yleisesti gps-lukko, joka estää käyttämästä niitä lentokentän läheisyydessä.

Ammatikseen kopteria lennättävät joutuvat ilmoittamaan toiminnastaan Trafille, mutta harrastajien säädökset ovat löysemmät.

EU-sääntelyn kehittymisen kautta säännökset ehkä kiristyvät ammattilaisilla, mahdollisesti lennättäjältä vaaditaan tulevaisuudessa jonkinlaisen verkkokurssin läpikäyminen.

Trafi – Kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättämistä koskevaa määräys OPS M1-32.

Lentokieltoalueet

Lentokieltoalueet koskevat kaikkea ilmailua, myös droneja.

Yhteistä lentokieltoalueille on se, että niissä sijaitsee valtion kannalta keskeisiä kohteita, kuten presidentinlinna, ministeriöitä, pääministerin virka-asunto ja valtion vierasmaja. Helsingissä lentokieltoalueet sijaitsevat Kruununhaassa, Meilahdessa ja Munkkiniemessä.

Maanpuolustuksellisia kohteita, esimerkiksi Puolustusvoimien harjoituksia, ei saa mennä kopterilla kuvaamaan.

Maanpuolustuksen kohteiden kuvaaminen ja tutkiminen ilmasta on luvanvaraista. Kohteet voivat olla liikkuvia tai muuttuvia, joten ilmakuvaukseen tarvitaan usein lupa. Puolustusvoimat kertoo, milloin lupa tarvitaan ja miten sen saa.

Suomen alueella ei saa luvatta kuvata tai muuten taltioida ilmasta käsin tietoa

  • ilmailulta pysyvästi rajoitetuista alueista
  • linnoitusalueista, linnakkeista tai kasarmialueista
  • sotasatamista tai sotilaslentokentistä
  • puolustusvoimien varikoista tai varastoista
  • puolustusvoimien viestiasemista, antennikentistä tai puolustuslaitteista tai -välineistä
  • puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen maastoharjoituksista.

Muita lentokieltoalueita turvallisuus syistä mm. ydinvoimaloiden, öljynjalostamoiden ja kemiantehtaiden läheisyydessä ei saa lennättää.

Viranomaiset voi erityisistä syistä myöntää luvan dronejen lennättämiseen ilmailun kieltoalueilla. Tarkka lentosuunnitelma perusteluineen edesauttaa.

Yleiset ohjeet

Harrastelennokkia ei saisi lennättää yli 150 metrin korkeudessa. Näköyhteys lennokkiin on säilytettävä koko ajan, ei kuitenkaan saa lennättää yli 500 metrin etäisyydellä lennättäjästä.

Näköyhteys lennokkiin VLOS – Visual line of sight operation.

Usein laitteita lennätetään niin, ettei niitä nähdä joka hetki, jolloin yhteys lennokkiin katkeaa helposti.

Lennätysohje Trafi

Asiantuntijan mukaan koptereiden lennättämisessä maalaisjärki on myös avuksi

Lainsäädännössä määritellyt rajoitukset yksityisyydestä ja kotirauhan rikkomisesta pätevät koptereiden lennätykseen.

Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat sekä asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat. Ihmisiä ei saa kuvata yksityisalueella ilman heidän lupaansa.

Määräysten mukaan toisten kotien yläpuolella ei saa lentää. Ongelma on metrimäärissä, sillä kiinteistölle ei ole määritelty ilmatilan korkeutta. Maalaisjärkeä, mikä häiritsee omaa elämää, on sovellettavissa lennättämiseen.

Aloittelevan lennättäjän on tärkeää muistaa määräysten mukainen lentokorkeus, etäisyys lentoasemiin, väkijoukkojen päällä lennättäminen sekä ilmailukieltoalueet.

Kopteria saa määräysten mukaan lennättää lentokentän läheisyydessä max. 50 metrin korkeudella muualla enintään 150 metrin korkeudessa maan tai veden pinnasta. Nykyiset kuvauskopterit kertovat lentokorkeuden.

Yleisillä paikoilla ei saa lennättää ihmisjoukkojen päällä – kuvattavan lupaa ei tarvita

Tämä kattaa kadut, torit ja metsät ja muut yleiset paikat. Koptereita ei kuitenkaan saa lennättää ihmisjoukkojen päällä turvallisuussyistä.

Lentonopeus voi olla yli 70 kilometrin tuntivauhti. 7–8 kiloa painava laite hiilikuitupotkureineen on tappava, kun se rysähtää jonkun päälle taivaalta.

Perussäännöt

  • Lennättäjällä  on oltava suora näköyhteys pienoiskopteriin – Droneen ja sen on oltava koko ajan lennättäjän ohjattavissa.
  • Lennätyskorkeuden on aina oltava alle 150 m.
  • Älä loukkaa muiden yksityisyyttä. Toisten kotien yläpuolella ei saa lentää. Tarkkaa metrimääräistä rajaa ei ole, mutta käytä järkeäsi.
  • Lähempänä kuin 5 km lentoasemasta lennättäminen ei ole sallittua ilman lennonjohdon lupaa.
  • Lentoaseman lähialueella (yli 5 km etäisyydellä kiitoteistä) lennätyskorkeus enintään 50 m, suurempi korkeus vain lennonjohdon luvalla.
  • Lennätykset eivät saa vaarantaa, haitata eikä estää pelastushelikopterin toimintaa
  • Pienten lentokenttien ja helikopteripaikkojen, esim. Nummela ja Meilahti,  läheisyydessä lennättämisessä on oltava erityisen varovainen.
  • Ota huomioon myös muut mahdolliset paikalliset ohjeet.
  • Lennokin on aina väistettävä kaikkia ilma-aluksia.

Asutuksen ja väkijoukon huomioiminen

  • Dronejen lennättäminen väkijoukon yläpuolella ei ole sallittua.
  • Lennättäminen asutuskeskuksen yllä ei ole sallittua lentoonlähtömassaltaan yli 3 kg dronella.
  • Lentoonlähtömassaltaan enintään 3 kg dronen lennättäminen asutuskeskuksen yllä on sallittua vain silloin,
  • kun lennättäjä on tutustunut alueeseen,
  • varmistunut laitteen teknisestä kunnosta ja säätilasta
  • arvioinut, että lennättäminen voidaan suorittaa turvallisesti.
  • Lennätykset eivät saa aiheutuva vaaraa tai meluhaittaa ulkopuolisille ihmisille ja heidän omaisuudelleen.
  • Tiheästi asutulla alueella, jossa asuu vähintään 200 asukasta ja asuinrakennusten etäisyys toisistaan on enintään 200 metriä

Lennokista ilmenevät tiedot ja vakuuttaminen

  • Pienoiskopteri – Dronesta on käytävä ilmi sen käyttäjän nimi ja yhteystiedot.
  • Vastuuvakuutuksen ottaminen on erittäin suositeltavaa.
  • Kotivakuutukset yleensä kattavat vain laitteen vauriot, jos niitäkään.

Suomalainen kotivakuutus ei yleensä korvaa kopterille lennätyksessä sattuneita vahinkoja. Kotivakuutus korvaa vain yllättävät vahingot kuten sen, jos kopterin päälle on astuttu vahingossa kotona.

Osa vakuutusyhtiöistä luokittelee kopterin lennokiksi, joten kotivakuutuksen vastuuvakuutus on voimassa harrastustoiminnan aikana. Näin ollen kopterin aiheuttamat vahingot kuuluvat vakuutuksen piiriin. Jonkin verran kopterit ovat osuneet autoihin.

Osa vakuutusyhtiöistä tulkitsee multikopterin ilma-alukseksi, jolloin kotivakuutuksen vastuuvakuutus ei ole voimassa. Tulkinta kannattaa varmistaa omasta vakuutusyhtiöstä, sillä siihen voi vaikuttaa muun muassa kopterin koko.

Suurempia kustannuksia syntyy, jos kopterin kamera ja sen gimball eli kiikku vaurioituvat. Yksistään kameran hinta voi olla 500 euroa.

Lennätyksen aikana voimassa olevan vastuuvakuutuksen voi hankkia liittymällä Suomen Ilmailuliittoon.

Sen jäsenillä on voimassa vastuuvakuutus, jonka omavastuu on 500 euroa ja yläkorvaus miljoona euroa.

Helikopterivalmistajista DJI:llä on vakuutuksen kaltainen huoltosopimus, joka maksaa vuodessa noin viidesosan kopterin hankintahinnasta.

Kategoriat – Trafi

OPEN kategoriassa ei tarvita lennätyksille viranomaiselta hyväksyntää. Vaatimukset koskevat laitteiden valmistajia, myyjiä, rekisteröitymistä ja koulutusta.

SPECIFIC kategoriassa tarvitaan erillinen ilmoittamis- tai hyväksyntä menettely viranomaisen kanssa ennen toiminnan aloittamista. Valmiita toimintamalleja eri operaatiotyypeille tullaan kirjaamaan asetukseen käytännön helpottamiseksi.

CERTIFIED kategoriassa vaaditaan tyyppihyväksytty ilma-alus, luvallinen operaattori ja koulutetut lentäjät lentotoimintaa varten.
Ei vielä mukana luonnoksessa, mutta tullaan lisäämään 2018

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s