Suomeakin vaivaa pölytysvaje, sanoo tutkija – maailman ruokahuolto on vaarassa, kun yhä useampia pölyttäjiä uhkaa sukupuutto

Tarhamehiläiset eivät mitenkään ehdi siirtää maailman kaikkien ruokakasvien siitepölyä. Apuun tarvitaan villejä mesipistiäisiä, mutta niistä on pula. Suomenkin satoja pienentää pölytysvaje.

Pölyttäjät kiertävät kukasta kukkaan ja pyörittävät ekosysteemejä. Ilman niitä olisimme pulassa: yli kolmasosa maailman tärkeimmistä ruokakasveista ja melkein 90 prosenttia kaikista kukkakasveista tarvitsee eläinten apua pölytyksessä.

Muuten ne eivät tuottaisi hyvää satoa eivätkä lisääntyisi siemenistä.

Pölytyksessä siitepölyä siirtyy kukan heteestä emin luotille. Seuraa hedelmöitys eli siitepölyn ja munasolun yhtyminen, ja sitten alkio alkaa kasvaa. Emi paisuu hedelmäksi, jonka sisälle kehittyy siemeniä.

Tutuin pölyttäjä on tarhamehiläinen, mutta palvelusta huolehtivat myös sen villit sukulaiset, kimalaiset ja erakkomehiläiset. Lisäksi kasveja pölyttävät ainakin kärpäset, perhoset, kovakuoriaiset, ripsiäiset, am­piaiset, muurahaiset, linnut ja lepakot – sekä kiinalaiset.

Esimerkiksi Sichuanin maakunnassa päärynäpuita on ryhdytty pölyttämään ihmisvoimin. Alueen luonnonvaraiset hyönteiskannat ovat romahtaneet, koska tuholaismyrkkyjä on käytetty holtittomasti.

Nykyisin pensselisedät ja -tädit käyvät läpi puita kukka kukalta siitepölyä töpötellen. He joutuvat kipuamaan korkealle ja kurottelemaan kauas oksien kärkiin. Menetelmä ei ilmeisesti ole kovin tehokas, sillä hedelmäsadot ovat pienentyneet.

Luonnon tarjoamat pölytyspalvelut heikkenevät muuallakin kuin Kiinassa. Yhä useammat pölyttäjät ovat ahdingossa.

Näin synkkään yhteenvetoon päätyi ensimmäinen maailmanlaajuinen arvio pölytyksestä, pölyttäjistä ja ruoantuotannosta.

Se ilmestyi viime vuonna, ja sen teetti Ipbes, luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitusten välinen paneeli. Mukana on 124 valtiota, myös Suomi.

Raportti pohjautuu kolmeentuhanteen tieteelliseen artikkeliin. Niiden perusteella voi sanoa, että sukupuutto uhkaa noin 16:ta prosenttia eläinpölyttäjistä.

Sen sijaan tärkeimmistä pölyttäjistä eli hyönteisistä ei ole tarpeeksi tietoa maailmanlaajuisen uhanalaisuuden selvittämiseksi. Alueellisten arvioiden mukaan jopa yli 40 prosenttia mesipistiäisistä saattaa olla vaarassa.

Katsauksessa luetellaan syitä, jotka voivat ajaa pölyttäjät ahdinkoon: maankäytön muutokset, tehomaatalous, torjunta-aineiden käyttö, ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos.

Miten pölyttäjillä menee Suomessa? ”Paha kysymys, sillä tutkittua tietoa on vähän”, vastaa maatalouseläinteen professori Heikki Hokkanen Helsingin yliopistosta.

Tarhamehiläisten luvut tunnetaan: pesien määrä on kasvanut viiden viime vuoden aikana 35 000:sta 50 000:een, ja yhdessä pesässä hyörii 20 000:sta yli 100 000:een yksilöä. Pölytyspalveluihin tämä ei kuitenkaan riitä.

Lähde: Suomeakin vaivaa pölytysvaje, sanoo tutkija – maailman ruokahuolto on vaarassa, kun yhä useampia pölyttäjiä uhkaa sukupuutto – Tiede – Helsingin Sanomat

Kategoria(t): Ympäristö. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s