Nyt on koittanut supikoiran tehometsästyksen aika – kannat ovat aivan valtavat

Heti kun supikoiran pyynti-innostus hieman lopahtaa, niin tämä on usein harhaa. Supikoira lisääntyy tehokkaasti ja on myös tehokas ravinnon hankkija. Se löytää maastosta vainunsa avulla niin jäniksenpojat kuin linnunpesätkin ja verottaa perinteisiä metsien lajeja.

Supikoira on ärhäkkä lisääntyjä tekee jopa parikymmentä pentua kerralla. Pesillä nähdyistä vierailijoista supikoira on yleisin. Se aiheutti myös kolmanneksen kaikista pesätuhoista.

Ongelma on siinä, että tuho on aina täydellinen pesän osuessa eläimen kohdalle. Supikoirakanta on niin valtava, että linnut ja munat ehtivät loppua kauan ennen kuin supikoirat.

Kyllä, pitäisi jälleen aktivoitua, että kanta ei pääsisi oikein taas ryöpsähtämään. Tehokkainta pyyntiaikaa on maalis–huhtikuu.

Suomen riistakeskuksen mukaan Lapin supikoirakanta on saatu kuriin, seitsemän vuotta supikoiraa on tehometsästetty.

Etelä-Suomessa syy kanalintukantojen ahdinkoon on supikoira ja sen hallitsemattomat määrät. Viikissä tehtiin 3-vuotinen tutkimus, jossa havaittiin, että vasta kolmantena vuonna petopyynnillä alkoi olla kantaa leikkaava vaikutus.

Kun metsurit tai maastossa liikkuvat henkilöt löytävät petojen luolastoja, niistä tulisi aina ilmoittaa. Sieltä supikoirat on hyvä korjata pois luontoa tuhoamasta.

Luolastot kunnostetaan aina kaivuun jälkeen, jotta pedot voidaan korjata pois yhä uudelleen.

Saaret ja rikkonaiset ranta-alueet ovat pahoja paikkoja.

Kesäaikana ne on hankala saada hallintaan ja nyt näyttäisi siltä, että supikoirakanta on niissä päässyt jälleen lisääntymään.

Yksi suunta on kuitenkin selvä; supikoiran huolestuttava lisääntyminen.

Erityisen haavoittuvia supikoiran saalistukselle ovat luodoilla pesivät linnut ja kosteikkolinnut. Supin suihin menevät niin metsämiestä kiinnostavat riistalinnut kuin suojellut ja uhanalaisetkin lajit.

Supikoira osaa hyödyntää välittömästi ihmisten jättämää jätettä eikä se ole niin ihmisarka kuin muut pienpedot kettu ja näätä.

Kannan laajuutta kuvaa se, että kun viime talvena Vantaan metsissä metsästettiin pari jänistä, samalla ammuttiin peräti 38 supikoiraa.

Suomessa saadaan saaliiksi noin 150 000 supikoiraa, niin kannat ovat aivan valtavat. Jos joku epidemia, esimerkiksi raivotauti tulee Suomeen, niin kyllähän se selvä on, että epidemia lähtee aika huimaa vauhtia leviämään.

Asuinalueiden ongelmana on se, ettei supikoiria voi hävittää ampumalla. Metsästäjät kyllä pyytävät niitä elävänä pyytävillä loukoilla, mutta loukutus ja poiskuljetus lopettamista varten on turhan työlästä.

Supikoirat levittävät myös muita sairauksia.

Supikoirat aiheuttavat haittoja paitsi asukkaille myös lemmikeille. Supikoira levittää eläimiin tauteja, niitä ovat esimerkiksi myyräekinokokki ja kettukapi.

Suurin osa vuotuisesta supikoirasaaliista saadaan loukuilla. Loukutuksen merkitys supikoirakantaan on kuitenkin pienempi kuin saaliin määrästä voisi päätellä. Syksyllä loukkuun menee helposti nuori supikoira, joka ei muutenkaan selviäisi ensimmäisestä talvestaan.

Loukutuksen suurin merkitys on talousrakennusten alla majailevien supikoirien pyynnissä.

Haaskalta ammuttaessa kyttäyskoppi helpottaa metsästystä. Siellä metsästäjä on säältä suojassa ja supikoiran on vaikeampi havaita häntä.

Koiran avulla metsästys on tehokasta.

Tarkoitukseen voidaan käyttää joko pysäyttävää koiraa tai luolakoiraa.
Pysäyttävä koira jäljittää supikoiran ja pitää sen haukkumalla aloillaan, kunnes isäntä ehtii paikalle. Suosittuja rotuja ovat saksanseisojat ja suomenajokoirat.

Luolakoirajahdissa käytetään pieniä koiria, kuten mäyräkoiria tai eri terrierirotuja. Luolakoirilla metsästetään maan alle lepäämään tai talviunille menneitä supikoiria.

Tyypillinen supikoiran lepopaikka on vanha ketun tai mäyrän pesä tai vanhan heinäladon alunen.

Koiran tehtävänä on etsiä maan alaisissa käytävissä piilotteleva supikoira.

Tällä aikaa metsästäjät paikantavat tarkoitukseen tehdyllä tutkalla koiran paikan ja kaivavat maahan kuopan, josta koira nostetaan ylös ja supikoira ammutaan.

Pienpetopyynti

  • Aktiivisesti tehostetaan vieraslajien ja muiden pienpetojen pyyntiä vesilintujen lisääntymisalueilla
  • Kehitetään aktiivisesti yhteistoimintamalleja metsästysseurojen välillä
  • Selvitetään miten pienpetopyynti järjestetään kosteikoilla ja
  • kehitetään vaikutuksen seurantaa lisääntymisalueilla
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s