Hirvituhojen määrä kaksinkertaistui, haapa lisää riskiä

Riski on suurin viljellyissä, kivennäismaiden haapavaltaisissa metsissä.Hirvien aiheuttamien metsätuhojen määrä kaksinkertaistui vuosien 1986 ja 2008 välisenä aikana.

Vuosina 1986–1994 toteutetussa Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) hirvituhoja oli vajaassa neljässä prosentissa taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä.

Vuosien 2004–2008 VMI:ssa hirvituhoja oli vajaassa yhdeksässä prosentissa. Eniten tuhoja esiintyi mäntyvaltaisissa metsiköissä.

Hirvituhojen määrä on lisääntynyt koko maassa. Tutkimusjakson suurin hirvituhojen keskittymä tavattiin Kaakkois-Suomessa, mutta vahinkokeskittymiä esiintyi ympäri maata.

Hirvituhojen määrään vaikuttaa eniten metsikön puulajikoostumus. Herkimpiä tuhoille ovat metsät, joissa haapa on valta- tai sivupuulajina.

Haapavaltaisissa metsiköissä hirvituhoriski on 17-kertainen mäntyvaltaisiin metsiköihin verrattuna. Myös mäntyvaltaisissa sekapuustoissa on enemmän tuhoja kuin puhtaissa männiköissä. Mänty- ja koivuvaltaisissa metsiköissä hirvituhoja on suunnilleen saman verran.

Viljelemällä syntyneissä metsiköissä esiintyy enemmän hirvituhoja kuin luontaisesti syntyneissä metsiköissä. Muita hirvituhoriskiä lisääviä tekijöitä ovat maanmuokkaus ja selvä harvennustarve.

Kivennäismailla esiintyy enemmän tuhoja kuin turvemailla.
Kasvupaikkojen rehevyyden ei havaittu lisäävän tai vähentävän hirvituhojen riskiä.

Lähde: Hirvituhojen määrä kaksinkertaistui, haapa lisää riskiä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s