Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2019

Rusakot ovat runsastuneet Etelä-Suomessa nopeasti – Riistakolmioilta lumijälkiä edellisvuosia vähemmän

Kuluneen talven lumijälkilaskentojen perusteella monen pienriistalajin jälkikeskiarvot ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna edellisvuosien tasolla. Kärpän, oravan, metsäjäniksen ja rusakon kannat ovat edellistalvea korkeammat. Ilveksen jälkiä havaittiin vähemmän kuin vuosi sitten. Lumitilanne ei suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja tänä talvena. Riistakolmioita onnistuttiin kiertämään vain 577 … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , ,

Norppanaaras on urosta paikkauskollisempi – istukasta dna-näyte elävistä yksilöistä

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan parhaillaan saimaannorpan perintötekijöitä. Mia Valtonen selvittää väitöskirjassaan norpan geneettistä monimuotoisuutta. Tarkoituksena on saada selville, ovatko saimaannorpan lisääntymisalueet eristäytyneitä toisistaan ja vaihtuvatko norpan geenit lisääntymisalueiden välillä. Tutkimusaineistona on 1980-luvulta asti kerättyjä dna-näytteitä, joita on saatu kuolleina löydetyistä norpista. … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat:

Kalsea kevät hyödyttää mustikkaa ja povaa kannankasvua kanalinnulle – tutkijakin kiittää: ”Peukutan”

Kylmässä keväässä on luonnon kannalta paljon hyviä puolia vaikka kalsea ja viikkoja myöhässä laahaava kevätkeli ihmismieltä nyppiikin. Luonnoneläimet ovat hyviä sopeutumaan pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosille tyypillisiin vuosittain vaihteleviin ilmasto-olosuhteisiin. Muuten ne eivät voisi täällä elää. Pesintä luonnossa alkaa heti kun luonnonolosuhteet … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat:

Miksi linnut eivät lennä jonossa vaan aurassa?

Lintujen auramuodostelma on hyvin vakaa ja lintujen välimatkat eivät juurikaan muutu. Syitä aurassa lentämiseen löytyy useita aina energiatehokkuudesta lähtien. Linnut eivät aurassa hyödy ilmanvastuksen vähenemisestä, vaan edellisen linnun siivenkärjen kohdalta nousevasta jättöpyörteestä, kuvailee eläinfysiologian professori Esa Hohtola. Pyörre nostaa takaviistossa … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , ,

Rengastus on linnulle lyhyt stressi mutta tutkijalle pitkä ilo

Rengastus on halpa ja tehokas keino seurata lintujen elämää. Urpiaisia tuli Suomeen jo syksyllä laumoittain, ilmeisesti hyvinkin pitkien matkojen päästä. Siksipä niitä on tänä talvena riittänyt massarengastukseen asti – toisin kuin monia muita pikkulintulajeja. Muita lintuja on todella heikosti. Täällä … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , ,

Tutkimus: Lintuparven nokkapaikka menee nopeimmalle, ei parhaalle suunnistajalle

Useimmat muuttolinnut ovat jo lentäneet etelään, mutta miten ne päättivät, mikä linnuista tänä vuonna johdattaa parven perille? Oxfordin yliopiston tutkijat selvittivät, miten nokkapaikalle pääsee. Asian testaamiseen tarvittiin 40 kyyhkystä ja gps-paikantimet, jotka kiinnitettiin lintujen matkaan. Lintujen lentonopeutta ja suunnistustaitoa testattiin … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , ,

Näätä on kuusikoiden salaperäinen asukki

Näätä on kuusikoiden salaperäinen asukki, jonka vain harvat ovat luonnossa tavanneet. Näätä kun liikkuu ja saalistaa vain yöllä, ja vetäytyy valoisaksi ajaksi päivälepopaikkaansa eli komoon. Puunkolossa, oravanpesässä tai onkalossa lumen alla nukkuessaan se kerää voimia seuraavan yön koitoksiin. Sallan pohjoisreunalla … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , ,