Norppanaaras on urosta paikkauskollisempi – istukasta dna-näyte elävistä yksilöistä

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan parhaillaan saimaannorpan perintötekijöitä. Mia Valtonen selvittää väitöskirjassaan norpan geneettistä monimuotoisuutta. Tarkoituksena on saada selville, ovatko saimaannorpan lisääntymisalueet eristäytyneitä toisistaan ja vaihtuvatko norpan geenit lisääntymisalueiden välillä.

Tutkimusaineistona on 1980-luvulta asti kerättyjä dna-näytteitä, joita on saatu kuolleina löydetyistä norpista.

Vertaamme vanhojen norppien geneettistä monimuotoisuutta nykynorppiin. Näin selvitämme, mitä on tapahtunut sinä aikana, kun ihminen on vaikuttanut norppakantaan, Valtonen kertoo.

Naarat uroksia paikkauskollisempia

Tähän mennessä tutkimuksessa on selvinnyt, että naaraat eivät juuri siirry alueelta toiselle.

Naaraat ovat paikkauskollisia ja todennäköisesti ne pysyvät alueella, jossa ovat syntyneet ja lisääntyvät vuodesta toiseen samalla alueella, tutkija Mia Valtonen sanoo.

Sen sijaan näyttää siltä, että urosnorpat liikkuvat naaraita enemmän.

Näyttää kuitenkin siltä, että urostenkaan muuttoliikettä ei tapahdu niin paljon että geenivirta pysyisi riittävänä.

Perinnölliset sairaudet puuttuvat

Tutkimuksessa on myös selvinnyt, että saimaannorpan geeniperimän monimuotoisuus on 70 prosenttia alhaisempi kuin itämerennorpalla.

Myös laatokannorpan kanta on ollut ja on edelleen saimaanorppaa suurempi ja samoin perimä on monimuotoisempi kuin saimaannorpalla.

Tutkija Mia Valtosen mukaan geeniperimän monimuotoisuus vaikuttaa evoluution mahdollisuuteen.

Kun monimuotoisuutta on perimässä vähän, lajin mahdollisuus vastata ympäristön muutoksiin heikkenee.

Alhainen geeniperimä voi myös heikentää lajin elinkykyä ja lisääntymiskykyä. Saimaannorpalla ei näitä ole kuitenkaan vielä huomattu.

Ilmastonmuutos on saimaannorpan suurin uhka: kuinka norppa lisääntymisessään pystyy siihen sopeutumaan.

Yleensä lajin ollessa sukusiittoinen ilmenee myös perinnöllisiä sairauksia. Näitäkään ei ole norpalla havaittu

Saimaannorpalla on joko käynyt hyvä tuuri tai sitten se johtuu siitä, että pitkän eristymisen aikana huonoja geenimuotoja on puhdistunut pois, Mia Valtonen sanoo.

Tutkijat ovat myös keränneet saimaannorpan istukoita norpan pesäpaikoista. Tavoitteena on kehittää menetelmä, jolla saataisiin erotettua istukasta kuutin ja emän dna:t.

Lähde: Norppanaaras on urosta paikkauskollisempi | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s