Telkänpönttö soveltuu pöllöjen pesäpöntöksi – pönttöjen väli vähintään 2 kilometriä

Telkänpönttö soveltuu pienin muutoksin pöllöjen pesäpöntöksi.

Rehevissä metsissä ja lehdoissa telkän kokoluokan pöntöissä voi pesiä lehtopöllö. Lehtopöllön pöntöt kannattaa sijoittaa peltojen laidoille tai rehevimpiin metsiin, mielellään koivikoihin.

Pöllöillä on iso reviiri

Pöllöjen pöntöt ripustetaan 4-6 metrin korkeudelle ja pöllöt ovat reviirilintuja joten pönttöjen välin tulee olla 1,5-2 kilometriä.

Suurin pöntössä pesivä pöllö on viirupöllö. Se on melko yleinen, joskin vähälukuinen. Se pesii mielellään rehevissä metsissä isojen aukkojen tai peltojen lähellä.

Lehtopöllöä esiintyy etelästä Vaasa–Joensuu-korkeudelle saakka; pohjoisempana vain siellä täällä, lähinnä rannikkoseudulla. Erityisen runsas se on Turun Ruissalossa, jossa on noin 15 reviiriä. Suomen pesimäkanta on noin 1 300 paria.

Lehtopöllö on asuttanut Suomea vasta runsaat 100 vuotta. Ensimmäinen pesintä todettiin Turussa vuonna 1878.
LehtopöllöLehtopöllö on paikkalintu, joka ei osaa lähteä varsinaiselle muuttomatkalle, vaikka nuoret linnut voivatkin syksyisin siirtyillä joitakin kymmeniä, joskus jopa satoja kilometrejä.

Lehtopöllölle tyypillistä elinympäristöä ovat lehtomaiset metsät peltojen, laidunmaiden ja rantaniittyjen tuntumassa. Se pesii usein aivan asutuksen tuntumassa. Pesäpaikkana on luonnonkolo tai pönttö.

Viirupöllö viihtyy etupäässä vanhoissa havu- ja sekametsissä, mutta ei kaihda asettua asutuksenkaan liepeille. Pesäpaikkana voi olla luonnonkolo, vanha petolinnun pesä tai pönttö. Pääosa viirupöllöistämme pesii Oulu–Joensuu -linjan lounaispuolella, eikä tähän alueeseen ole juuri tullut muutoksia. Suomessa pesii noin 3 000 paria.

Viirupöllöt sopeutuvat huonoon ravintotilanteeseen myös toisella mielenkiintoisella tavalla. Vähäisellä ravinnolla ne munivat enemmän koiraspoikasia, jotka ovat naaraita pienempiä ja siten ”halvempia” kasvattaa.

Viirupöllö pesii Suomessa luontaisesti suurten lahopökkelöiden nokassa. Tällaisia syntyy, kun palokärki tekee pesänsä suureen haapaan tai mäntyyn, joka myöhemmin katkeaa pesäonkalon kohdalta. Jäljelle jää avonainen malja pökkelön päähän, jonka viirupöllö kelpuuttaa. Tällainen pesä ei kuitenkaan tarjoa kummoista suojaa sateelta, joten viirupöllöjen pesintämenestys on parempi pöntöissä.

Tavallisen pöntön lisäksi viirupöllölle voi tehdä katottoman avopöntön. Siinä ei ole lentoaukkoa ja se on noin 50 cm korkea. Pöntöt kannatta nostaa 3-5 metrin korkeudelle rauhalliseen paikkaan.

Etenkin Etelä-Suomessa kovaa vauhtia vähentynyt helmipöllö kaipaa pöntöttäjän apua. Vanhat ja luonnontilaiset kuusivaltaiset metsät ovat helmipöllön parasta elinympäristöä, ja näihin pönttöjä kannattaakin viedä.

Luontainen pesäpaikka on palokärjen kolo. Helmipöllö tulee pesän suulle kurkkaamaan häiritsijää. Kuvia näistä tilanteista näkee usein, mutta on hyvä muistaa, ettei pesintää ole turhaan tarpeen häiritä.

Näätä on helmipöllön pahin vihollinen ja voi tappaa niin emon kuin poikasetkin. Pönttöön pitää laittaa noin 10cm pehmikettä pohjalle.

Pöllöt ovat luontaisesti aggressiivisia pesänpuolustajia

Viirupöllön pönttöä ei saa sijoittaa kesämökin pihapiiriin eikä asutuksen tai polkujen lähelle, sillä pesäänsä puolustava emo voi olla vaarallinen. Viirupöllö pesii vuodesta toiseen samalla paikalla, joten hakkuun varalta on hyvä sijoittaa varapönttö 100–200 metrin päähän.

Aikaisimmat lehtopöllöt aloittavat pesinnät hyvin aikaisin, jopa helmikuussa. Lehtopöllö voi olla pesän lähellä aggressiivinen, joten pesää ei pidä turhaan lähestyä.

Pesäpönttö

Pöntöttämisen perimmäinen tarkoitus on tietysti tarjota linnuille hyviä ja turvallisia pesäpaikkoja, joissa laji tuottaa lentopoikasia.

Tavoite on siten lisätä pesimäkantaa ja kohottaa poikastuottoa.

Pöntön sijoittamiseen kannattaa siis uhrata hieman aikaa ja ajatusta, jotta hyvä tarkoitus ei kääntyisi itseään vastaan.

Avattava pohja sopii vain pienimpiin (tiais/kirjosieppo) pönttöihin. Sitä suuremmissa pohjan on syytä olla tiukasti kiinni ruuvattu.

Kattoon voi lisäksi tehdä erillisen ”sisäkaton” laudan pätkästä, joka on mitoitettu uppoamaan pöntön sisään.

Se lisää katon istuvuutta. Toisaalta ei luonnonkolojakaan kukaan käy pesiä puhdistelemassa. Telkälle ja pöllöille tämä toimii myös.

Lentoaukko lehtopöllölle 13 cm ja viirupöllölle 18 cm.

Helmipöllö mahtuu hyvin 10 cm:n kokoisesta lentoaukosta.
Jos lentoaukko tehdään lehtopöllölle sopivaksi 13 cm, tulee pöntön vastaavasti olla syvempi.

Pönttöputken mittoja. Neljän pöntön sijaan putkesta voi tietysti myös tehdä kuuden (3 m) tai kahdeksan (4 m) pöntön mittaisen.

Lentoaukko porataan mahdollisimman lähelle poikkipuuta, sillä seinä halkeaa helposti lentoaukon yläpuolelta. Lentoaukon ei tarvitse olla edes pyöreä.
Lentoaukon reunat on lopuksi hyvä tasoittaa esimerkiksi puukolla.

Pöllöille tarkoitetut pöntöt kannattaa rakentaa kuitenkin hieman suuremmiksi myös viirupööllä silmällä pitäen.

Pöntön sisähalkaisija on tällöin 25 cm, korkeus 70 ja lentoaukko 13 cm. Jos viirupöllö ei pönttöön satu, käy se myös lehtopöllölle.

Pönttöjen kuljettaminen paikalleen ja kiinnittäminen puuhun on työ sinänsä.
Iso pöllön lautapönttö painaa parikymmentä kiloa. Painavat pöntöt kulkevat metsään parhaiten kevättalvella ahkiolla.

Pönttöjä voi ripustaa mihin aikaan vuodesta tahansa. Paras aika seuraavaa pesimäkautta ajatellen on kevät, mutta pöllöt valitsevat pesimäreviirinsä jo syksyllä.

Kaikkiin isoihin pönttöihin laitetaan pehmusteet pohjalle

Pöllönpönttöjä harvoin puhdistetaan vuosittain, mutta sitäkin tärkeämpää on oikea pehmuste pöntön pohjalla.

Kaikkiin isoihin pönttöihin tulee muistaa laittaa pohjalle esimerkiksi puruja pehmikkeeksi.

Pöllöt ja telkkä eivät itse tuo pesää mitään pehmusteita.
Lehtopöllön pönttöön pitää laittaa noin 10cm pehmikettä pohjalle.

Pöllönpöntön tekniset tiedot

Reviirille asetettujen pönttöjen välin on syytä olla vähintään 2 kilometriä.

– Pöntönkorkeus 60 – 80 cm
– Lentoaukko Helmipöllölle 8,5 cm, lehtopöllö 13 cm ja viirupöllö 18 cm
– Katosta lentoaukon keskelle Helmipöllöllä 10 cm, lehtopöllö 14 cm ja viirupöllö 15 cm
– Sisähalkaisija 22 – 30 cm ja viirupöllö 40 cm
Ripustuskorkeus 4 – 6 metriä

Pöllönpöntöt olisi hyvä viedä maastoon jo syksyllä. Pesimisen pöllöt aloittavat maaliskuussa. Emot puolustavat pesäänsä tehokkaasti, joten pönttöjä ei ole syytä mennä tarkastamaan ilman suojavarustusta.

Pönttöjen asettamiseen tarvitaan AINA maanomistajan lupa.

> Telkänpöntön teko-ohjeet

> Linnunpönttöjen mitat ja sijoitus maastoon

RKTL – Telkänpöntön teko-ohjeet.

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.